lauantai 23. huhtikuuta 2016

Triplasti tuloksia!




Sillä välin kun Agarwaen-tiimin pääpuolisko juhli serkkunsa häitä pääkaupunkiseudulla, teki allekirjoittanut aikamoisen urakan kolmen sheltin kanssa Joensuun Agilityurheilijoiden järjestämissä rallytokokisoissa. Minttu ja Meela kisasivat alokasluokassa ja Myrn avoimessa, ja lisäksi kaikilla kolmella oli mahdollisuus saada koulutustunnus näistä kisoista. Ei siis yhtään paineita ohjaajalle! ;)


Meela oli vuorossa heti alokasluokan toisena. Koska olin tullut paikalle jo hyvissä ajoin ennen meidän rataantutustumista, ehdin treenailla eteentuloa ja muita pikkujuttuja ennen omaa vuoroa. Rata oli kyllä tosi helppo, eikä meillä mitään suurempia ongelmia siellä tullutkaan. Kasikyltiltä -3 kovasta komentamisesta, jota en kyllä allekirjoita, koska sanoin käskyn vain hieman painokkaammin, kuten aina maahanmenossa. Tästä ei aiemmin ole rokotettu lainkaan, mutta tämä tuomari oli ilmeisesti vähän tiukempi. Ysikyltiltä -1 kyltin haistelusta, Meelan kaarros levähti mun selän takana hieman. :D Lopputuloksena siis 96p ja RTK1, jee!

Mummokoira oli luokan loppupäässä, joten ehdin tehdä senkin kanssa ihan hyvin ennen meidän vuoroa. Vaihdoin sille lennossa takaakiertämiskäskyn, kun oikealla käskyllään tarjosi vähän kaikkea muuta. Kierrä toimi onneksi radalla aivan mainiosti. Minttu oli niin tohkeissaan päästessään kisaamaan, että se seikkaili välillä vähän omiaan, joskin toimi huomattavasti oletettua paremmin. Ykköskyltiltä -1 taluttimesta ja toinen -1 kontrollista, kun Piidi päätti hieman haaveilla. Kakkoskyltiltä samaten -1 kontrollista, tuhma mummo teki omiaan eteentulossa (kai? Saattoi se tehdä kyllä takaa kiertämisessäkin, en tiedä :D ). Kasikyltti uusittiin, koska Minttu sanoi vain VÄH ja istui maahanmenon sijasta, uusintayrityksellä -3 kovasta käskyttämisestä (....) ja kymppikyltiltä -1 kontrollista taas, kun mummo ei oikein osannut kääntyä vasemmalle. Kasaan saatiin siis 90p ja RTK1 myös mummolle, ei huonosti kuitenkaan!

Ja otetaan toki huomioon se, että molemmat merlet ovat nähneet rallykyltit ja tehneet rataa viimeksi viime syksyn kisoissa. :D


Avoimen rata oli myös sangen helppo! Suurin pelko oli se, ettei Myrn mene maahan (varsinkin kun käskytyksen piti olla niin pikkusievää) tai tekee typeryyksiä eteentulossa. Noh, molemmat pelot olivat turhia, hienostihan se teki. Pujottelusta -1 kontrollista, koska jäi vähän haaveilemaan puolivälissä. Kakkoskyltiltä myös -1 kontrollista, en tiedä mitä se oikein teki. Kuutoskyltiltä -1 tvä, oisko tullut siitä kun ilmeisesti nousi seisomaan ennen kuin lähdin liikkeelle? En tiedä. Myrn teki tasaisen varmasti, kuten aina, mutta radasta jäi silti aika paha fiilis, koska pärinäpurkki aloitti murisemisen heti lähdössä ja jatkoi sitä loppuun saakka. Kierrokset siis ihan liian katossa, ei hyvä. Saatiin kuitenkin 97p ja täten RTK2 ja menolippu voittajaan sekä voitettiin vielä koko luokka. Nyt jäädään treenaamaan oikean puolen jutut kuntoon ja katsellaan, josko startattaisiin voittajassa jo syyskuussa!

Managerit Hupsis ja Gisli jätettiin julmasti kuvasta pois. :D


Kylläpä se näyttää vanhalta ja pystykorvaiselta. :D

perjantai 8. huhtikuuta 2016

There's something in the way you move, something in the way you do it

Pikkukili 16vko ♥
 Niin se vaan aika kuluu, tiistaina Gisli täytti jo huimat 16 viikkoa! Kokoa lapselta löytyy nyt suunnilleen 29,2 cm, painoa eläinlääkärin vaa'an mukaan 4,3 kg. Hurjaa, miten painava se jo onkaan, vaikka tuntuukin painoaan kevyemmältä. Vertailun vuoksi kerrottakoon kuitenkin, että Myrn oli samanikäisenä pari senttiä korkeampi ja painoi 5,1 kg. :D Hampaita ei ole vieläkään tippunut, mutta muutama etuhammas vaikuttaa olevan aika löyhästi kiinni, joten eiköhän ne sieltä pikkuhiljaa tipahtele,

Keskiviikkona käytiin hakemassa toiset rokotukset. Rabiesrokotus taisi kirvellä aika ikävästi, sen verran kovasti pieni sopuli käytti ääntään piikin saatuaan. Pentu oli myös aika kipeän oloinen muutama tunti rokotuksen jälkeen, se ei halunnut mennä maahan ja syliin nostaessa vingahteli, jos osuin vasempaan lapaan yhtään. Pienellä hieromisella olo alkoi kuitenkin parantua, ja iltapäivästä meno oli yhtä villiä kuin aiemminkin.

Laura ja Gisli treenaavat tulevia näyttelykoitoksia varten!






Maanantaina käytiin myös hallilla treenaamassa, ja kuvattiin joutessamme Gislin treenejä videolle. Pitäähän sitä nyt jotain todistusaineistoa olla siitä, miten pätevä lapsi jo on. Sivulletulo on tosi kivaa, ja vähitellen ollaan treenattu myös oikealle puolelle tulemista ihan rallytokoa ajatellen. Kotona treenaillaan lisäksi vadin (tai no tässä tapauksessa kirjan) päällä pyörimistä, joka sujuu koko ajan paremmin ja paremmin, En malttaisi millään odottaa, että pääsen opettamaan aksajuttuja ja lisää tokojuttuja ja kaikkea! Pitäisi kyllä joskus kuvata koirien ruokailuhetki videolle, sillä Gisli odottaa ruokaansa melkein pätevämmin kuin herra lapinkoira - vaikka huutelen ties mitä häiriökäskyjä väliin. On se vaan hieno. ♥

Treeneissä oli tietenkin mukana myös testissä oleva Puppy Booster, joka pääsi videollekin asti. Hyvin Gisli on oppinut juottorutiineja jo näillä vähillä treeneillä, viimeksi se kävi itse tarkistamassa lattialle jääneet tyhjät kupit siltä varalta, että niihin olisi maagisesti ilmestynyt vettä. :D


perjantai 1. huhtikuuta 2016

Pikkukili 15vko


  
Gisli 15vko, 28,2 cm ja 4,1 kg ♥



 Pian nelikuinen sopulilapsi on osoittanut olevansa hurjan pätevä tokokoiran alku, sillä se oppi sivulletulon alkeet hetkessä. Kärsivällisyyttä sillä ei tosin ole nimeksikään, joten seuraava projekti onkin opettaa se odottamaan pidempään kuin sekunnin muuallakin kuin ruokakupin edessä. Ruokaa se kyllä osaa odottaa tosi kauniisti, vaikka Gisli kupin laittaisikin ekana maahan ja sen jälkeen vasta ne neljä muuta.

Muuten lapsi onkin elänyt aika vapaalla kasvatuksella, eikä olla turhan paljon treenailtu. Perusjutut on hallinnassa, mutta muuten Gisli on saanut elää "rauhallista" pennun elämää riekkuen koirakavereiden kanssa ja yksinään. Ollaan nyt muutamaan otteeseen treffailtu vieraita shelttejä, joista erityisesti 7kk ikäinen Leevi-poika oli Gislin mieleen ja kaksikko saikin ekalla tapaamisella hurjan kivat leikit pystyyn. Pentu on vähän hidas syttymään uusille tuttavuuksille, mutta kun se ymmärtää jutun idean, on meno sitäkin villimpää.

Sisäsiisteyskin etenee hitaasti, mutta varmasti. Kyllä siitä vielä kelpo koirakansalainen kasvaa. Ja ainakin nätti kuin karamelli. ;)