Hoppase!

Meidän elämä on ollut varsin tasaista ja sanottakoon myös että tylsää sen jälkeen, kun pikku-Edward syntyi. Koska pentua ei pysty vielä jättämään yksikseen kuin ihan hetkiksi, on meidän lenkkeilyt tapahtuneet vasta sitten, kun Laurakin on jo saapunut kotiin ja tämä rajoittaa elämää aika lailla. Lisäksi lenkkimaastot alkavat muistuttaa lähinnä suota, kun lumet sulavat hurjaa vauhtia. 

Tänään päätin vihdoin napata videomateriaalia pikkumustan (ehkäpä) lempitempusta - nimittäin hoppaisemisesta! Hoppaise on käsky, jolla Myrn hyppää autoon, sänkyyn, sohvalle ja oikeastaan kaiken mahdollisen päälle. Videolla esiintyvä kanto on yksi pikkumustan suosikeista ja se irtoaakin sinne usein jo monen kymmenen metrin päästä käskyn kuultuaan. Tänään häiriötä aiheuttivat puussa kiinni olleet Hups ja Meela, jonka takia temppua piti vähän treenata ja käskyjäkin tarvittiin kaksi. :D

Viime torstaina meillä alkoi kauan odotettu tokon jatkokussi naapuriseura JoA:lla. Kun kurssitarjonta julkaistiin, oli allekirjoittaneen ihan pakko päästä mukaan, sillä vetäjänä kurssilla toimii Hupsiksen seuruunkin aikoinaan korjannut (noh, ainakin hetkeksi..) Susanna Maksimainen, jonka opetuksesta tykkään itse aivan mielettömästi. 

Kurssilla painotutaan lähinnä avoimen luokan liikkeisiin ja niiden opetteluun, mutta tällaiset ei-vielä-kisanneetkin saavat hurjasti irti treeneistä. 

Ekalla kerralla aiheena olivat luoksarin stoppi sekä seuruu. Aloitettiin pikkumustan kanssa ja todettiin heti alkuun, että stoppi kaipaa paljon työstämistä, kuten arvasinkin, sillä jäävä seisominen on tällä hetkellä meidän heikoin liike juurikin pysähtymisen takia. Tehtiin kymmenisen toistoa niin, että itse peruutin ja käskysanan sanoessani heitin samanaikaisesti palkan koiran taakse/suuhun/mihin se nyt ikinä sattui lentämäänkään. Myrn tajusi homman idean supernopeasti ja alkoikin pian tarjoamaan pysähtymistä jo ennen käskyä, mikä oli ainoastaan hyvä! Muuta ei ehditty ekalla kierroksella tekemäänkään, sillä jokaiselle koirakolle oli aikaa ainoastaan kuusi minuuttia. Mentiin kuitenkin jatkamaan treeniä hallin pihalle ja pikkumusta teki aivan mielettömän hyviä stoppeja sielläkin! Tätä pitää nyt treenata ahkerasti ja saada seisominen varmaksi ennen käskyn siirtämistä sivulle.

Toisella kierroksella otettiinkin sitten perusasentoa ja seuruuta. Tai no, meidän tapauksessa näytettiin ensin yksi perusasento ja sitten pieni seuruu käännöksineen, jonka jälkeen palattiin tekemään perusasentoharjoituksia. :D Käännökset olivat kuulemma tosi hyviä, varsinkin saksalainen, jota siis käytän täyskäännöksenä. Itse olin hieman epävarma nimenomaan saksalaisen suhteen, koska en tietenkään näe mitä koira selkäni takana tekee, mutta kuulemma se tulee tiiviisti mukana - jes!

Seuruu oli muuten jees, mutta paikka oli yllätysyllätys liian edessä, joka taas johtuu siitä että eräs nimeltämainitsematon typerys on palkannut koiraansa liian edessä olevasta perusasennosta. :) Treenattiinkin perusasennon oikeaa paikkaa tämän jälkeen ja pikkuhiljaa Myrn ehkä ymmärtää, että se oikea paikka on taempana ja vain siitä saa palkkaa..kunhan minä muistan pitää palkkauskriteerit tiukkoina.

Olin tosi tyytyväinen ekaan treenikertaan, vaikka aikaa per koirakko olikin vain se kymmenen minuuttia yhteensä. Saatiin kuitenkin jo nyt hurjasti irti ja toivottavasti seuraavasta kerrasta vieläkin enemmän! Ja mikä tärkeintä, nyt osaan toivottavasti palkata oikein ja vain oikeasta suorituksesta, kun kotiläksyjä kerran saatiin.