Kohti voittajaa

Kuva kertokoon olennaisen, saatiin siis vihdoin se odotettu TK2 viime keskiviikkona! Naapuriseura JoA järkkäsi tokon iltakokeen, jossa luokkina oli vain ALO ja AVO, ja tottahan toki sitä piti lähteä sitä ykköstä metsästämään. Molemmissa luokissa koirakoita oli vain kolme, joten koe oli nopsasti ohi. Arvaukseni osui oikeaan, ja meidän vuoro oli tottakai ensimmäisenä.

Tuomarina kokeessa oli Susanna Maksimainen, joka tuomaroi nyt ensimmäistä kertaa virallisesti. Suski tykkäsi hirmuisesti Myrnin menosta (kuten aiemmin kursseillakin), mutta rokotti oikeudenmukaisesti ääntelystä, vinoudesta (tää pitää ottaa tehotreeniin, vähän joka jutussa oli vino!) sekä tietysti noista pikkumokista. Saatiin kuitenkin kasaan 270,5p, joka oikeutti ykköstulokseen ja täten koulariin. Jes, sitähän me lähdettiin hakemaankin!

Alla liikekohtaiset pisteet:

Paikkiksessa puoli pistettä lähti siitä, että Myrn liikutti vähän tassujaan minun mennessä sen taakse. Possu. Seuruussa oli ääntä, paikka seilasi hieman ja peruutus oli ruuuuuuma. No, se oli superhyvä verrattuna siihen, miten vaiheessa se vielä on. Seisomisessa meni vinoon, kuten aina, siitä piste pois. Taisi vähän myös äännellä. Luoksarissa perusasento oli vino. Liikkeestä maahan oli super, mutta oisko tässäkin ollut hieman vino ja äännellyt seuruussa. Ruutu oli HUIPPU! Harmi vaan, että Myrn päätti mennä suoraan maahan sen sijaan, että olisi top-käskyllä jäänyt seisomaan. :D Mutta ei mitään ongelmaa ruudun bongaamisessa, vaikken ehtinyt sitä hirveästi valmistella, eikä myöskään ruudun paikassa. Taitomusta. <3

Noudossa tuli ääntä vähän reilummin, ja Myrn pärisi sen verran kovasti jo tässä vaiheessa, että tiputti kapulankin matkalla, kun ei malttanut pitää suuta kiinni kunnolla. Perusasento oli myös himpun vino. Kaukot oli kans superit, mutta ohjaaja meni sössimään paluun koiran luokse. Jostain syystä menin ihan sekaisin kummalle puolelle mun pitää palata (halli oli paahtavan kuuma, ja jännitti edelleen ihan kamalasti, pistän sen näiden syyksi), ja Myrn nousi mun sählätessä ennen aikojaan. Vaihdoissa ei ollut mitään moitittavaa. Viimeksi sähläsin tällä tavalla Hupsiksen TK1-kisoissa, kun järkytyin seuruusta saadusta ysistä niin paljon, et menin väärälle puolelle kartiota luoksetulossa, eikä Hups päässyt mun sivulle kunnolla. :D Lahopää mikä lahopää. 

Hyppy oli myös super, mutta ääntä tuli ja perusasento vähäsen vinossa. Merkin kierto oli kympin arvoinen muuten, mutta taas ne samat ääni ja vinous...Veikkaan et peruutustreenit on vaikuttaneet perusasennon suoruuteen.. Kokonaisvaikutuksesta lähti pisteitä äänenkäytöstä, vaikka kokonaisuutena Suski kehuikin meidän tekemistä paljon. Nyt treenataan ensinnäkin perusasiat kuntoon ja hiotaan voittajan liikkeet kisavalmiiksi, eiköhän sitä ensi keväänä jo pääse starttaamaan voivoissakin, jos peruutus, tuo ikuinen murheenkryyni, saadaan kuntoon ennen sitä. 

Niin, käytiinhän me viikko sitten sunnuntaina myös mölleilemässä rallytokon parissa. Oma seura järkkäsi rallymöllit, joihin olin ilmoittautunut ekaa kertaa voittajaan. Meinasin jo perua osallistumisen möllejä edeltävien treenien ansiosta, sillä Myrn paineistui oikealle käännöksestä oikealla ihan hulluna, eikä suostunut tekemään sitä ei sitten lainkaan. Onneksi kuitenkin lähdin, vaikka radalla oli sekä tuo oikealle käännös että peruutus, koska saatiin hyvä treeni. 

Tuomari-Saija oli myös laittanut radalle oikeasti vasta MES-luokassa olevan liikkeestä seiso kierrä koira (oikealla puolella) -kyltin. Ekalla yrittämällä Myrn istui (oltiin treenattu liikkeestä istumista tokokoetta varten ihan hulluna), mutta uusin ja toisella kerralla teki hienosti. Oikealle käännös oikealla ennen sitä oli ruma, mutta onnistui kuitenkin. Puolenvaihto jalkojen välistä oli hieno itsessään, mutta Myrn meinasi vaihtaa puolta jo ennen kylttiä, josta -10. Peruutuksen uusin, koska peruutti ekalla (ja oikeasti kyllä tokallakin kerralla) ihan vinoon. Rallyssa peruutus on tosi typerä, koska askelten pitää olla tarpeeksi pitkät, tokossa sentään voit ottaa ihan miniaskelia eikä siitä rokoteta. Myrnille peruuttaminen sivulla on superhankalaa, sillä pylly vetää koko ajan vinoon minusta poispäin.

Myrn meni myös sössimään liikkeestä maahan, kun istui ennen maahanmenoa. Koska olin jo uusinut kahdesti, piti siitä siis ottaa se -10. Virheet tästä on kyllä Myrnin bravuuri, mitenhän monta kertaa se on tokossakin ollut sitä mieltä, et maahan en mene. Saatiin kuitenkin kasaan 73 pistettä, eli nipinnapin ois hyväksytty tulos ollut. Myrn kävi ihan liian kuumana radalla ja tarjosi vasempaa puolta vähän turhan innokkaasti, mutta sitä ja hankalia kylttejä lukuunottamatta se teki tosi kivasti. Peruutus ja oikean puolen asiat tarvitsee hirmuisen paljon treeniä, joten tuskin päästään vielä tänä syksynä starttaamaan voittajassa virallisissa kisoissa. Lokakuun kisoja vähän mietin, mut saa nähdä. Mikään kiire meillä ei oo, treenaillaan rauhassa kaikki kuntoon ja kisataan sit, kun oikeasti osataan.

Sijoituttiin me kuitenkin kolmansiksi.