lauantai 8. syyskuuta 2012

Yksi lisää


Vihdoin on pikkuneiti-Myrn kotona! Lähdettiin eilen vähän ennen kuutta illalla ajelemaan koti Oulua, jossa oltiin yötä Lauran toverin ja tämän poikaystävän luona. Aamulla oli sangen nuutunut olo, kun perillä oltiin joskus yhdentoista jälkeen ja nukkumaanmeno venyi pikkutunneille saakka. 

Kahdentoista jälkeen aamulla käännettiin sitten Lagunan nokka kohti Haukipudasta ja Amor'jade-shelttejä. Vastassa oli tottakai mahdoton lauma shetlantilaisia ja pikkumustakin saapui heti tervehtimään kun vain ovesta sisälle päästiin. Puolisentoista tuntia höpöteltiin papereiden kirjoittamisen ohessa ja nappailtiinpa muutama kuvakin niin Myrnistä kuin äiti-Jadesta ja sisko-Rhiannastakin. Vihdoin alkoi matka kohti Joensuuta, matkaseurana Myrnillä oli Kuopioon toiselle omistajalleen matkaava Gonzo-herra. 

Matka  meni sangen kivuttomasti, Myrn piti aina hetken konserttia auton lähdettyä liikkeelle, mutta muuten takana oli hyvin hiljaista! Gonzon jäätyä Kuopioon pentu tosin oli sitä mieltä, että hänet on lopullisesti hyljätty ja huusi kurkku suorana aina Tuusniemelle asti. Joensuuhun päästyämme suuntasimme ensiksi hakemaan Mintun Inkan luota, jossa se oli ollut viihdyttämässä Islaa ja Caraa. Sen jälkeen oli vuorossa Meelan haku Lauran vanhemmilta ja lopuksi Hupsis, joka majaili reissun ajan äidilläni.


Merleneidit ottivat pennun vastaan oikein iloisesti, Minttu oli onnessaan uudesta lapsesta ja Meela yritti kovasti saada Myrniä jo leikkimään, vaikka vähän hämmentynyt pennusta olikin. Hupsis ei ainakaan vielä kovin lämmennyt pikkumustalle, vaan murahti varoittavasti jos pentu sattui liian lähelle tulemaan. Eiköhän lappalainenkin lepy, kunhan tajuaa, että pentu on tullut jäädäkseen :'D


Aivan mahtava tapaus tuntuu neiti kyllä olevan ainakin ensimmäisen päivän jälkeen - kaikki ihmiset on pusuteltu hurjan iloisesti ja koiria on yritetty komentaa heti alusta alkaen. Uudet paikat tutkittiin rohkeasti ja kotiin tultuaan Myrn kiersi talon ja asettui sitten eteisen matolle syömään muilta koirilta jäänyttä ydinluuta, aivan kuin olisi aina täällä ollut. 

Maikille aivan mielettömän suuri kiitos siitä, että saatiin hurmaava pikkumusta tänne Joensuuhun! ♥


4 kommenttia: