Sen arvoinen

Perjantaina suuntasimme Lauran ja Anskun kanssa Renaultin nokan kohti Helsinkiä ja näyttelyvuoden kohokohtaa, nimittäin Voittaja-näyttelyitä. Majapaikkanamme toimi taas kerran Tikki-toverin kämppä Vantaan Koivukylässä, jossa olemme useamman kerran jo yöpyneet. Koska lähtö oli venynyt, olimme perillä vasta kahdentoista maissa yöllä eikä juttua pahemmin perille päästyä enää herunut, vaan itse kukin painui unille odottamaan aamun herätystä.

Ja herätyshän oli ajoissa, sillä lauantai oli THE päivä, jota oli odotettu ja hiukkasen myös pelätty. Itse en ollut ajatellutkaan ilmoittavani pikkumustaa moisiin karkeloihin, mutta Maikki sai minut ylipuhuttua, jotta saataisiin Amor'jade-kasvattajaluokka edes yhdelle päivälle. Mukana menossa olivat myös Myrnin sisarukset Luca, Didi ja Rhianna, kaikki siis Amor'jade D-pentueesta.

JUN ERI4 SA (c) Sirpa Saari

Tuomarina meillä oli Paula Heikkinen-Lehkonen ja pelkästään suomalainen tuomari sai tulostoiveet putoamaan jonnekin EHn tienoille, siihen olisin jo ollut tyytyväinen. Tunnelma kehän laidalla oli aivan mieletön ja oli ihana nähdä, miten kanssakilpailijoiden menestykseen osattiin eläytyä. Riemu oli valtava, kun Luca nappasi Pohjoismaiden Juniorivoittaja-tittelin, paremmin ei olisi päivä voinut alkaa! Lisäksi pohjoisen shelteillä oli huippupäivä muutenkin ja kyyneleitä valutettiin puolin ja toisin.

Myrn esiintyi junnunarttujen toisena, edellä oli ainoastaan sisko-Rhianna, joka tällä kertaa todettiin erittäin hyväksi. Pikkumusta seisoa pönötti varsin vakuuttavasti Lauran handlaamana ja ilmeisesti esiintyminen (ja tietysti Myrn) miellytti myös tuomaria, sillä punainen lappu heilahti! Myös Didi-sisko arvioitiin erinomaiseksi rotunsa edustajaksi ja sitten jäätiinkin odottelemaan kilpailuluokkaa, jonne taisi noin puolet juniorinartuista päästä. 

Kilpailuluokassa Myrnin keskittyminen alkoi loppua kohden olla jo hiukan koetuksella, mutta kauniisti se silti esiintyi. Hurjan ryhdikkäästi pikkumusta seisoi koko ajan ja sitä oli todella ilo katsella. Tuomarin sijoittaessa koiria, meinasi tämän tytön silmäkulma kostua, sillä Myrniäinen osoitettiin neljännelle sijalle ja palkittiin vieläpä SAlla. Ensimmäinen SA ja luokkasijoitus Messarissa, aivan mieletöntä! Meidän tän vuoden tavoitteet oli kirkkaasti ylitetty.

Hyvin kehittynyt, hyvät mittasuhteet. Sopiva koko. Reipas ja ryhdikäs. Hyvä pään profiili. Alaleuka voisi olla voimakkaampi. Tummat silmät. Hyväasentoiset korvat. Erinomainen luusto ja raajojen kulmaukset. Täyteläinen eturinta ja tilava, tarpeeksi pitkä rintakehä. Yhdensuuntaiset, vakaat liikkeet. Karva on hieman sileää, mutta värit puhtaat ja kauniit.
Paula Heikkinen-Lehkonen -  JUN ERI4 SA

(c) Sirpa Saari

Paras narttu-kehä oli odotetusti läpijuoksu, mutta se ei fiilistä alentanut ollenkaan. Jännitys kasvoi entisestään, kun kasvattajaluokka lähestyi, sillä meidän poppoo oli ainoana kilpailemassa kyseisessä luokassa ja mikäli tuomari KPn antaisi, tietäisi se automaattisesti matkaa isoon kehään. 
Sieltähän se KP sitten napsahti ja täten Amor'jade-ryhmä oli ansaitusti ROP-kasvattajaryhmä! 

Isoa kehää lähdimme Anskun kanssa katsomaan katsomon puolelle ja silloin viimeistään meinasi itku päästä silkasta onnesta, kun meidän porukka astui kehään. Kasvattajaryhmiä tuomaroi sama tuomari kuin shelttejäkin, joten odotettu läpijuoksuhan se oli, mutta ihan mieletöntä nähdä oma koira esiintymässä Messarin isossa kehässä. Tästä ei voi muuta kuin kiittää Maikkia, sillä Maikin ansiosta mulla on tuollainen koira. ♥

Isojen kehien jälkeen käytiin pikaisesti shoppailemassa Myrnille hienot valjaat tulevaa mejäharrastusta varten sekä tietysti iiiiso luu, jonka pikkumusta oli ehdottomasti ansainnut. Laura ja Ansku suuntasivat vielä keskustaan moikkaamaan koiratuttuja ja viettämään iltaa, mutta me matkattiin Myrnin kanssa takaisin Koivukylään, käytiin pienellä lenkillä ja painuttiin unille. Ei tarvinnut paljon unta kysellä kummankaan, sen verran rankka päivä oli takana.

Myrn ja Jade-emä Amor'jade-pikkujouluissa 5.12.

Sunnuntaina meidän ohjelmassa oli ainoastaan sisarusten kannustamista sekä shoppailua. Tunnelma shelttikehällä oli taas katossa, kun Didi repäisi ja nappasi Juniorivoittaja-tittelin! Hurjan paljon onnea vielä kerran niin Tarja kuin Maikkikin, ootte sen ansainneet! ♥ Tuomarina toimi belgialainen Johan Wulteputte, joka olisi saattanut pikkumustastakin pitää. Hiukan harmitti, etten neitiä kehään ilmonnut kuin yhdelle päivälle, mutta mistäpä sitä olisi osannut tietää. 

Ensi vuoden näyttelykalenteria ollaan katseltu jo sillä silmällä ja toivottavasti päästään pyörähtämään kehässä myös ulkomailla! Lisäksi suuria suunnitelmia on myös tokon varalle, molempien koirien osalta. 

Elle-sisko, Agnes-tätipuoli sekä Myrn ♥

Elle & Myrn

Eilen olikin sitten vuorossa huonompia uutisia, sillä soitin Kennelliittoon kysyäkseni lisätietoja Myrnin lonkista. Limanin mukaan pikkumustan lonkkamaljat ovat epämuodostuneet ja lisäksi niissä on jo jonkin verran nivelrikkoa, mitä en itse osannut odottaa, sillä kuvannut ell ei siitä mitään maininnut. Illalla olin sydän syrjälläni koko lenkin ajan, sillä liukkaat kelit nyt ovat pahimpia mahdollisia tuollaisille lonkille. Pikkumusta on kuitenkin oma iloinen itsensä, joten turha noita tuloksia on enää surra, eivät ne siitä miksikään muutu. Nyt toivotaan (kaikki raajat ristissä), että Myrn saa elää pitkän ja kivuttoman elämän, se on pääasia. 

Ja tosiaan, käytiinhän me pari viikkoa sitten Haukiputaallakin! Koska kesän Amor'jade-päivät jäi välistä, päätti Maikki järkätä sen sijaan pikkujoulut, jonne me totta kai osallistuttiin. Meidän matka alkoi junamatkalla Lieksaan, josta jatkettiin Mirvan, Lotan ja Heppu-veljen kanssa kohti Haukipudasta. Perillä käytiin hakemassa tavaroita Haapakaarrosta, jonka jälkeen suunnattiin kaupan kautta Käpälämäkeen. 

Ilta venyi yllätysyllätys pitkälle aamuyöhön, sillä juttua riitti. Aamulla herätyskellona toimineet G-pennut Greta ja Gilda herättivät allekirjoittaneen jo seitsemältä. Mirvan kanssa käytiin aamulenkillä - mukana Myrn, Heppu sekä Devil, joskin Myrnin lenkki meni lähinnä Deviliä karkuun juostessa. :) 
Iltapäivällä suunnattiin Lieksan tyttöjen kanssa Oulun keskustaan shoppailemaan ja sieltä Tupokseen aksatreeneihin, johon minä pääsin osallistumaan iki-ihanan Jaden kanssa. Yhteisymmärrys oli hieman hakusessa ensialkuun, mutta loppua kohti saatiin Jade-mammankin kanssa hienoja pätkiä ja kamala hinku lisätreeniin jäi kyllä! Maikille kiitos Jaden lainasta ♥

Elle & Myrn ♥ On ne selkeästi sukua toisilleen!

Treeneistä matka jatkui itse pikkujouluihin, jossa paikalla olikin mukava määrä Amor'jadelaisia. Meidän poppoolla oli harmittavan kiireinen aikataulu, eikä hirveästi ehditty mitään tehdä, mutta jospa sit ensi vuonna uudestaan paremmalla aikataululla! Ihana Maikki trimmasi kuitenkin pikkumustan korvat ja tassut, ei ihme että menestystä tuli Messarista ;). Iso kiitos kaikille pikkujouluihin osallistuneille, ootte ihania! Vaikkei hirmuisesti ollakaan nähty, niin tuntuu kuin oltaisiin tunnettu aina. ♥