Kaksi viikkoa sitten kisattiin oman seuran rallytokokisoissa molempien koirien kanssa. Koska kummallakin oli jo kaksi hyväksyttyä tulosta alla, oli päivä entistä jännittävämpi (vaikka rallyssa ei pahemmin viitsikään jännittää, kun alokasluokassa se hyväksytyn tuloksen saaminen on hyvin todennäköistä :D ), sillä molemmilla oli mahdollisuus koulutustunnukseen. Toiveideni mukaisesti Hupsis pääsi starttaamaan heti luokan toisena ja Myrn vajaa kymmenen koiraa Hupan jälkeen,
Rata oli suhteellisen simppeli, eikä etukäteen pelkäämiäni juoksuosuuksia ollut ollenkaan. Myrnin kanssahan moiset eivät olisi olleet ongelmallisia, mutta laiskaakin laiskempi Hupsis ei varmaan olisi niistä selvinnyt, sen verran kamalia pari treenikertaa olivat olleet. Hupsiksen kanssa rata oli taas ihan hirveän tuntuinen, mutta yllätys oli sitäkin suurempi, kun tuloslistassa meidän kohdalla komeili 96p ja RTK1! Arvostelulomakkeessa luki "kaunis ja rauhallinen suoritus, sama vauhti alusta loppuun :)". Hah, rauhallista se meno kyllä olikin, sillä arvon lapinkoiraa sai olla houkuttelemassa ihan koko ajan, jotta se pysyi edes liikkeellä. Ei noi kisat oo Hupan hommaa ei. Ysikyltti uusittiin, kun Hupsis tarjosi eteentulon sijaan vaan perusasentoa ja yksi piste lähti neloskyltin kohdalla jostain. Nyt Hupsis pääsee ansaitulle osa-aikaeläkkeelleen, eikä enää kisaa missään lajissa. Harrastellaan omaksi iloksemme vain.
Pikakiituri-pikkumusta oli pärinöissään jo autosta otettaessa, joten kauhulla odottelin meidän vuoroa. Myrn teki tosi hienoja eteentuloja pihalla ja ihan ookoot ne oli myös radalla. Meinasi vaan karata sheltti käsistä, tai ainakin siltä tuntui jo parin ekan kyltin jälkeen, kun vauhti vaan kiihtyi (koiralla) ja murinaa alkoi kuulua vähän turhan paljon. :D Neloskyltiltä (joka on meidän pahin painajainen) otettiin -10 ihan mun huomaamattani, sillä Myrn oli ehtinyt istahtaa sivulle ennen kuin tuli eteen. Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten moista ehtinyt tajuta ollenkaan. Vähän harmittaa, koska ilman tuota oltaisiin saatu täydet sata pistettä ja uusinnankin kanssa voitettu koko roska, mutta no can do. Saatiin silti 90p ja tietysti se RTK1. Nyt vaan treenaillaan avoimen kylttejä ja katsellaan, josko kisattaisiin viimeistään keväällä jo seuraavan kerran.
Tokon saralla on menossa pieni masennuskausi, kun mikään ei tunnu onnistuvan. Paitsi tänään, kun kävin takapihalla treenaamassa vähän seuruuta, jääviä ja kaukoja. Jäävä istu alkaa olla tosi kiva ja peruutuskin onnistuu jo suhteellisen hyvin, jee! Vielä kun saisi sen pahuksen ruudun kasaan, niin voisi alkaa katsella kokeita sillä silmällä. Merkin kiertohan Myrnillä on kans tosi hyvä, jos ei oteta huomioon välillä ilmoille kajahtavaa äänimerkkiä... :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti