BH Amor'jade Dark Drama Queen

Ilmoitin Myrnin elokuussa vähän extemporena Joensuun Seudun Palveluskoirien BH-kurssille ja viime lauantaina käytiin sitten itse BH-koekin suorittamassa. Kurssi oli kivaa vaihtelua treenaamiseen, ja yllätyin siitä miten helppo kaavio oli loppujen lopuksi muistaa! Meidän epäonneksemme ekalla kerralla Myrnin ollessa tekemässä paikallaoloa vastakkaisella kentällä ammuttiin, ja siitähän laukausaltis pikkumusta otti itseensä ja nousi ylös. Onni onnettomuudessa, että se tuli suoraan minun luokseni, eikä lähtenyt karkuun ja pienen leikkituokion jälkeen se palautui lähes normaaliksi. Sen jälkeen se kuitenkin nousi melkein jokaisessa BH-treenissä ylös jossain vaiheessa, hallilla  treenatessa ongelmaa ei ollut missään vaiheessa. Itse kaavio ja jäävät menivät superisti joka kerta, eikä henkilöryhmässäkään ollut ongelmia.

Lauantaina saatiin hytistä kentän laidalla tovi jos toinenkin, sillä arpaonni oli heittänyt meille viimeisen suoritusvuoron, mikä oli toisaalta hyväkin, sillä saatiin tuttu nollakoirakko pariksemme. Kokeessa nähtiin vaikka minkämoista suoritusta, ja kiitollisuus nollakoirakon suoritusvarmuudesta kasvoikin kokeen edetessä. :D Myrn pääsi suorittamaan kaavion ensin, eikä siinä mitään ihmeellisyyksiä ollutkaan. Hieman neiti shetlantilainen pärisi, ja ääntä lähti pariin otteeseen vähän reippaammin, mutta seuruupaikka oli yllättävän kiva vireeseen nähden! Jäävät oli tosi kivat. Paikkis sen sijaan... koe pidettiin nurmikentällä, jossa nurmikkoa ei oltu vähään aikaan enää leikattu ja jo seuruukin oli vähän ruohossa kahlaamista välillä. Naureskeltiinkin ennen meidän vuoroa, et Myrnhän hukkuu sinne sekaan, kun suuremmistakaan koirista ei hirveästi paikkiksessa näkynyt mitään. Pikkumusta meni hienosti maahan, mutta oli kuulemma noussut melkein heti istumaan, kun lähdin kävelemään pois. Tätä samaahan se teki BH-treeneissäkin.. Minun palatessani takaisin, oli koira kuitenkin maassa, ja luulinkin ensin sen pysyneen siellä koko ajan. Koska Myrn ei kuitenkaan ollut liikkunut paikaltaan, vaikka istuikin, oli tottisosuus kirkkaasti hyväksytty.

Kaupunkiosuudessa ei ollut siinäkään mitään ihmeellisyyksiä, Myrn tosin ei seurannut pätkääkään, vaikka se olevinaan oli käskyn alla seuruussa. :D Käveli nätisti, ei välittänyt ihmisistä, pyöräilijöistä eikä koiristakaan ja seinässäkin oli pientä piippaamista lukuun ottamatta hiljaa, vaikka sitä olin eniten stressannut. Tämäkin siis kirkkaasti läpi ja niin Myrnistä tuli BH Myrn. Mitäänhän me ei moisella tittelillä tehdä, mutta onpahan koettu nyt sekin!

Hups lenkillä Kontiolahdessa joskus syyskuussa.

Koska pikkumusta on myös hyvin säännöllinen shetlantilainen, päätti hän aloittaa jo jonkin aikaa odotetut juoksunsa neljä päivää vajaa 8 kuukautta edellisten juoksujen jälkeen, eli 12.10. Nyt taukoillaankin sit treeneistä oikein urakalla. Karvoja kasvatellaan myös ahkerasti ensi kuun Jyväskylän näyttelyä varten!