8 kk vanha kaunokainen - 33,7 cm ja 5,7 kg ♥ |
7.8. suunnattiin auton nokka kohti Luumäkeä jo kukonlaulun aikaan, kaikki toki asiaankuuluvasti väsyneinä. Gisli oli ilmoitettu pentunäyttelyyn ja koska samaan aikaan Luumäellä järjestettiin myös ryhmänäyttely 1 & 5- ryhmille, pääsi myös pikkumusta kehään. Tuomarina ryhmiksessä oli Pirjo Aaltonen ja pentunäyttelyssä virolainen Aire-Piret Pärn, molemmat itselleni uusia tuttavuuksia.
Pentukehä alkoi vasta iltapäivällä, joten minulla oli hyyyyyvin paljon aikaa jännittää niin Myrnin kuin Gislinkin kehää. Laura esitti Myrnin, koska pikkumusta tahtoo edelleen esittää tokoliikkeitä minun kanssani, mutta Gislin olin päättänyt esittää itse - se kun on mätsäreissä esiintynyt minun kanssani paremmin. Myrn oli lievästi sanottuna lentoon lähdössä koko kehän ajan (ei nakkeja Myrnille kehään enää koskaan!), ja liikkeessä se nosti häntää, haukkui ja taisipa hyppiäkin pariin otteeseen. Meno oli kuin sirkuksessa konsanaan. :D Kaiken lisäksi korvat ovat kaikesta laittamisesta huolimatta menossa koko ajan pystympään suuntaan, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Saa nähdä, onko Myryn näyttelyura pikkuhiljaa ohitse, sillä en jaksa puljata korvien kanssa ennen jokaista näyttelyä, eikä se tuskin sileää eriä parempaa tule saamaan. Luumäeltä tuliaisiksi kaikesta huolimatta ERI, jee!
"Mittasuhteiltaan sopusuhtainen narttu. Selvä sukupuolileima. Turhan kevyesti taittuneet korvat. Hieman pyöreät silmät. Hieman syvä kallo-osa. Sopiva luusto. Hyvät kulmaukset takana, saisi olla paremmat edessä. Hyvä karvapeite. Liikkeessä turhan korkea häntä. Liikkuu hyvin takaa, etuliike turhan korkea."
AVO ERI
Päivän yllättäjä oli ehdottomasti Gisli. Omistaja hyperventiloi vielä hetkeä ennen kehää, mutta selvittiin kunnialla! Pentuja oli pentunäyttelyyn ilmoitettu tasan kaksi, Gislin lisäksi pikkupentuihin yksi uros, eli saatiin kehä kokonaan itsellemme. Tuomari naureskeli Gislille jo kehään tullessa, pentu kun marssi eteenpäin kuin paraatissa konsanaan. Pöydällä Gisli oli vähän epäileväinen, mutta antoi katsoa hampaat tosi hyvin, eikä väistänyt tuomaria oikeastaan lainkaan. Liikkeiden jälkeen tuomari kysyi ollaanko treenattu tokoa, koska etuliikkeet on kuulemma korkeat. Noh, ollaanhan me jotain tehty, mut veikkaan hieman pitkän ruohikon olevan enemmän syynä liikkeisiin kuin meidän lapsenkengissä olevan tokoilun - Gisli liikkui urheilukentällä ihan eri tavalla kuin nurmella, jossa kehät olivat.
Arvostelu on lyhyt, mutta ytimekäs ja kyllä siitä koiransa tunnistaa. Saatiin ansaitusti KP, kierrettiin kierros ympäri uroksen kanssa ja tuomari ojensi meille ROP-ruusukkeen! Jee! Näin ollen menolippu ryhmäkehään, ja päivästä tuli yhtäkkiä taas hieman pidempi.
Ryhmäkehässä tuomarina oli Maija Lehtonen, joka piti alunperin tuomaroida myös pentunäyttelyn rotukehä. Pelkäsin etukäteen Gislin olevan jo turhan väsynyt, mutta hyvin se jaksoi tsempata. Tuomari vilkaisi koiraa pikaisesti maassa (ei väistänyt, hurraa!), liikutti edestakaisin ja ympyrän ja valitsi sitten neljä koiraa jatkoon. Se tunne, kun tajuat että pääsitte jatkoon. Lopulta sijoituksia jaettaessa jäljellä oli enää serra de airesinpaimenkoira - ja Gisli. Kilpakumppani veti pidemmän korren, mutta ei haitannut yhtään. RYP-2 heti ekassa näyttelyssä - ihan huikeaa. Loppupäivä menikin ihan sumussa, sillä menestys yllätti totaalisesti, vaikka pikkusopuli onkin omaan silmään oikein näpsäkkä.
"Melkein 8kk. Feminiininen narttupentu, Kaunis pää ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Rintakehä kaipaa kehittymistä. Hyvä rodunomainen liikunta."
PEK1 KP ROP-PEN RYP-2
Poseeraaminen ei oikein kiinnostanut enää pitkän päivän jälkeen. |