Triplasti tuloksia!

Sillä välin kun Agarwaen-tiimin pääpuolisko juhli serkkunsa häitä pääkaupunkiseudulla, teki allekirjoittanut aikamoisen urakan kolmen sheltin kanssa Joensuun Agilityurheilijoiden järjestämissä rallytokokisoissa. Minttu ja Meela kisasivat alokasluokassa ja Myrn avoimessa, ja lisäksi kaikilla kolmella oli mahdollisuus saada koulutustunnus näistä kisoista. Ei siis yhtään paineita ohjaajalle! ;)

Meela oli vuorossa heti alokasluokan toisena. Koska olin tullut paikalle jo hyvissä ajoin ennen meidän rataantutustumista, ehdin treenailla eteentuloa ja muita pikkujuttuja ennen omaa vuoroa. Rata oli kyllä tosi helppo, eikä meillä mitään suurempia ongelmia siellä tullutkaan. Kasikyltiltä -3 kovasta komentamisesta, jota en kyllä allekirjoita, koska sanoin käskyn vain hieman painokkaammin, kuten aina maahanmenossa. Tästä ei aiemmin ole rokotettu lainkaan, mutta tämä tuomari oli ilmeisesti vähän tiukempi. Ysikyltiltä -1 kyltin haistelusta, Meelan kaarros levähti mun selän takana hieman. :D Lopputuloksena siis 96p ja RTK1, jee!

Mummokoira oli luokan loppupäässä, joten ehdin tehdä senkin kanssa ihan hyvin ennen meidän vuoroa. Vaihdoin sille lennossa takaakiertämiskäskyn, kun oikealla käskyllään tarjosi vähän kaikkea muuta. Kierrä toimi onneksi radalla aivan mainiosti. Minttu oli niin tohkeissaan päästessään kisaamaan, että se seikkaili välillä vähän omiaan, joskin toimi huomattavasti oletettua paremmin. Ykköskyltiltä -1 taluttimesta ja toinen -1 kontrollista, kun Piidi päätti hieman haaveilla. Kakkoskyltiltä samaten -1 kontrollista, tuhma mummo teki omiaan eteentulossa (kai? Saattoi se tehdä kyllä takaa kiertämisessäkin, en tiedä :D ). Kasikyltti uusittiin, koska Minttu sanoi vain VÄH ja istui maahanmenon sijasta, uusintayrityksellä -3 kovasta käskyttämisestä (....) ja kymppikyltiltä -1 kontrollista taas, kun mummo ei oikein osannut kääntyä vasemmalle. Kasaan saatiin siis 90p ja RTK1 myös mummolle, ei huonosti kuitenkaan!

Ja otetaan toki huomioon se, että molemmat merlet ovat nähneet rallykyltit ja tehneet rataa viimeksi viime syksyn kisoissa. :D

Avoimen rata oli myös sangen helppo! Suurin pelko oli se, ettei Myrn mene maahan (varsinkin kun käskytyksen piti olla niin pikkusievää) tai tekee typeryyksiä eteentulossa. Noh, molemmat pelot olivat turhia, hienostihan se teki. Pujottelusta -1 kontrollista, koska jäi vähän haaveilemaan puolivälissä. Kakkoskyltiltä myös -1 kontrollista, en tiedä mitä se oikein teki. Kuutoskyltiltä -1 tvä, oisko tullut siitä kun ilmeisesti nousi seisomaan ennen kuin lähdin liikkeelle? En tiedä. Myrn teki tasaisen varmasti, kuten aina, mutta radasta jäi silti aika paha fiilis, koska pärinäpurkki aloitti murisemisen heti lähdössä ja jatkoi sitä loppuun saakka. Kierrokset siis ihan liian katossa, ei hyvä. Saatiin kuitenkin 97p ja täten RTK2 ja menolippu voittajaan sekä voitettiin vielä koko luokka. Nyt jäädään treenaamaan oikean puolen jutut kuntoon ja katsellaan, josko startattaisiin voittajassa jo syyskuussa!

Managerit Hupsis ja Gisli jätettiin julmasti kuvasta pois. :D

Kylläpä se näyttää vanhalta ja pystykorvaiselta. :D

There's something in the way you move, something in the way you do it

Pikkukili 16vko ♥

 Niin se vaan aika kuluu, tiistaina Gisli täytti jo huimat 16 viikkoa! Kokoa lapselta löytyy nyt suunnilleen 29,2 cm, painoa eläinlääkärin vaa'an mukaan 4,3 kg. Hurjaa, miten painava se jo onkaan, vaikka tuntuukin painoaan kevyemmältä. Vertailun vuoksi kerrottakoon kuitenkin, että Myrn oli samanikäisenä pari senttiä korkeampi ja painoi 5,1 kg. :D Hampaita ei ole vieläkään tippunut, mutta muutama etuhammas vaikuttaa olevan aika löyhästi kiinni, joten eiköhän ne sieltä pikkuhiljaa tipahtele,

Keskiviikkona käytiin hakemassa toiset rokotukset. Rabiesrokotus taisi kirvellä aika ikävästi, sen verran kovasti pieni sopuli käytti ääntään piikin saatuaan. Pentu oli myös aika kipeän oloinen muutama tunti rokotuksen jälkeen, se ei halunnut mennä maahan ja syliin nostaessa vingahteli, jos osuin vasempaan lapaan yhtään. Pienellä hieromisella olo alkoi kuitenkin parantua, ja iltapäivästä meno oli yhtä villiä kuin aiemminkin.

Laura ja Gisli treenaavat tulevia näyttelykoitoksia varten!

Maanantaina käytiin myös hallilla treenaamassa, ja kuvattiin joutessamme Gislin treenejä videolle. Pitäähän sitä nyt jotain todistusaineistoa olla siitä, miten pätevä lapsi jo on. Sivulletulo on tosi kivaa, ja vähitellen ollaan treenattu myös oikealle puolelle tulemista ihan rallytokoa ajatellen. Kotona treenaillaan lisäksi vadin (tai no tässä tapauksessa kirjan) päällä pyörimistä, joka sujuu koko ajan paremmin ja paremmin, En malttaisi millään odottaa, että pääsen opettamaan aksajuttuja ja lisää tokojuttuja ja kaikkea! Pitäisi kyllä joskus kuvata koirien ruokailuhetki videolle, sillä Gisli odottaa ruokaansa melkein pätevämmin kuin herra lapinkoira - vaikka huutelen ties mitä häiriökäskyjä väliin. On se vaan hieno. ♥
Treeneissä oli tietenkin mukana myös testissä oleva Puppy Booster, joka pääsi videollekin asti. Hyvin Gisli on oppinut juottorutiineja jo näillä vähillä treeneillä, viimeksi se kävi itse tarkistamassa lattialle jääneet tyhjät kupit siltä varalta, että niihin olisi maagisesti ilmestynyt vettä. :D

Pikkukili 15vko

  

Gisli 15vko, 28,2 cm ja 4,1 kg ♥

 Pian nelikuinen sopulilapsi on osoittanut olevansa hurjan pätevä tokokoiran alku, sillä se oppi sivulletulon alkeet hetkessä. Kärsivällisyyttä sillä ei tosin ole nimeksikään, joten seuraava projekti onkin opettaa se odottamaan pidempään kuin sekunnin muuallakin kuin ruokakupin edessä. Ruokaa se kyllä osaa odottaa tosi kauniisti, vaikka Gisli kupin laittaisikin ekana maahan ja sen jälkeen vasta ne neljä muuta.

Muuten lapsi onkin elänyt aika vapaalla kasvatuksella, eikä olla turhan paljon treenailtu. Perusjutut on hallinnassa, mutta muuten Gisli on saanut elää "rauhallista" pennun elämää riekkuen koirakavereiden kanssa ja yksinään. Ollaan nyt muutamaan otteeseen treffailtu vieraita shelttejä, joista erityisesti 7kk ikäinen Leevi-poika oli Gislin mieleen ja kaksikko saikin ekalla tapaamisella hurjan kivat leikit pystyyn. Pentu on vähän hidas syttymään uusille tuttavuuksille, mutta kun se ymmärtää jutun idean, on meno sitäkin villimpää.

Sisäsiisteyskin etenee hitaasti, mutta varmasti. Kyllä siitä vielä kelpo koirakansalainen kasvaa. Ja ainakin nätti kuin karamelli. ;)

Kaikkein paras

Käväistiin eilen Pohjois-Karjalan Seurakoirat ry:n vuosikokouksessa ja vaatimattomasti putsattiin pöytä tokon vuosittaisten kilpailujen osalta. Saanko esitellä: Vuoden tokokoira 2015 ja  Vuoden tokon seuramestari 2015, Amor'jade Dark Drama Queen! Lisäksi Myrn sai palkinnon tokoparhaudestaan, sillä Athenen Malja jaetaan vuosittain parhaiten pärjänneelle ei pk-rotuiselle koiralle. Toistettiin vuoden 2013 menestys, sillä silloin Hupsis pokasi nuo samat palkinnot (myös Athenen Maljan, vaikka onkin periaatteessa pk-rotuinen :D ). Ainoastaan tokotulokaskisasta ei saatu mitään, sillä sen Myrn voitti viime vuonna. Hieno pikkumusta!

Gisli tekee jo hurjan kivoja sivulletuloja ja se on aina niin innoissaan opettelemassa uusia juttuja. Laura otti projektiksi opettaa sille etutassut vadin päällä pyörimisen, ja kun tassujen laittaminen korokkeelle vihdoin alkoi onnistua, on eteneminen ollut hurjan nopsaa. Vielä kun näyttelyseisomista jaksaisi hinkata samalla tavalla kuin muita juttuja.. :D

Tällä viikolla mittariin tuli jo 14 viikkoa, äkkiä se aika vaan kuluu! Kokoa Gislillä on nyt noin 27,5 cm, eli viime viikosta kasvua on tullut 1 cm. Saa nähdä, milloin lapsi alkaa tiputtamaan hampaitaan!

Päästiin mukaan Fitdogin penturyhmään, jossa siis testataan uutta Puppy Boosteria samalla kun opetellaan pennun kanssa juottorutiineja niin treeneissä kuin muuallakin. En tosin usko Gislillä olevan ongelmaa nesteytyksen suhteen tulevaisuudessa, sillä se hakeutuu vesikupille treenaamisen keskelläkin ihan itse. Kivaa kuitenkin päästä testaamaan!

Vuoden tokoshelttikisan kolmas

Eilen illalla sain kuulla iloisia uutisia: pieni musta unelmani sijoittui upeasti kolmanneksi Shetlanninlammaskoirat ry:n Vuoden Tokoshelttikilpailussa! Erityisen hienoksi tämän tekee se, että meidän viime vuoden tokotulokset ei mitenkään päätähuimaavan upeita olleet, vaikka kuitenkin kaksi ykköstulosta saatiin. Viime vuonnahan Myrn sijoittui kolmella ALO1-tuloksellaan samaisen kisan kuudenneksi, joten ehkä ensi vuonna voitetaan, jos sama nousukiito jatkuu? ;)

Pentu kasvaa ja muuttuu päivä päivältä söpöstä pennunpallerosta enemmän kauhukakaraksi. Sen lempipuuhaa on käyttää hampaitaan ihan kaikkeen. Nätti se on kuin mikä, vielä ei ole rumasta jalkavaiheesta tietoakaan. Sivulletulon alkeita ollaan treenattu nyt muutama päivä ja kyllä siitä vielä tokokoira tulee! Huomaa kyllä, että maahanmenoa ollaan vahvistettu aika lailla, sillä pentu tarjoaa sitä ahkerasti vähän joka väliin. Ja hienosti tarjoaakin. Muuten meidän pentuarki on sitä samaa, lenkkeillään irti, treenaillaan välillä jotain pientä ja opetellaan käytöstapoja.

Gisli 3kk (13,5vko) ja 26,5 cm ♥

 Lauantaina käytiin Myrnin kanssa Elli Kinnusen rallytokokoulutuksessa. Saatiin hurjan hyviä vinkkejä muun muassa peruutukseen ja oikean puolen sivulletuloon ja treenattiin pyörähdystä, jota arvon pikkumusta tahtoo kovasti tarjota myös varsinaisen tehtävän jälkeen. Itselleni iski taas rallytokokipinä ja hinku treenaamaan on kova. Ehkä me päästään tän vuoden puolella oikeasti vielä sinne voittajaankin, sen verran kivasti saatiin oikean puolen perusasentoa jo vahvistettua. Minussa asuu sen verran perfektionistia, etten tahdo mennä puolivalmiilla seuruulla kisaamaan, vaan oikean puolen jutut pitää olla tarpeeksi hallussa ennen voittajassa debytoimista.

Vasemmalta: Taika. Paju, Usva, Savu, Roihu, Myrn, Minttu, Hupsis, Meela ja Gisli

Eilen käytiin Jaanan luona pelaamassa Carcassonnea (tietysti!) ja lenkkeilemässä ilta-auringossa. Pentu kulki yhdeksän aikuisen koiran seassa vaivatta mukana ja osasi jopa poseerata hetken verran ryhmäkuvaa otettaessa. Taitava lapsi!

Näyttelypuudeli Nurmeksessa

Myrniäinen 3,5v ♥

Tänään käytiin pyörähtämässä pikkumustan kanssa Nurmeksessa, pitkästä aikaa näyttelypuuhissa! Olin ilmoittanut sen kehään oikeastaan sen takia, että sisko-Elle sai samaiselta tuomarilta ensimmäisen sertinsä viime kesänä. Koska Myrnin vakiohandleri päätti lähteä alkoholisoitumaan juuri tänä viikonloppuna, olin jo valmistautunut esittämään sen itse ja kärsimään seuraukset (vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa seuruut), mutta onneksi kasvattaja-Maikki lupautui esittämään neidin.

Shelttejä oli Nina Jangerille ilmoitettu vaivaiset 39 kpl (!!!), joten kehään pääsyä ei tarvinnut odotella yhtä kauan kuin mihin yleensä on totuttu. Tuomari arvosteli kuitenkin pitkään ja hartaasti, joten vähän myöhässä päästiin lopulta pois. Urosten tuloksia seuratessa alkoi vähitellen hirvittää, sillä erinomaista ei pahemmin jaeltu ja sertinarvoista vielä vähemmän. Nartuissa erinomaista tulikin sitten enemmän, mutta kyllä jännitti.

Myrn esiintyi superhienosti Maikin kanssa, häntä pysyi suhteellisen alhaalla vaikka heiluikin ahkerasti. ♥ Myrn olisi myös halunnut lähteä tuomarin mukaan pariin otteeseen, varsinkin kun vinkulelua heiluteltiin ihan nenän edessä. Se oli niin iloinen koko ajan! Kuten arvasinkin, mittakeppi viuhui, mutta varsin oikean tuloksen tuomaritäti sai: 37,7 cm. Punaisen lapun noustua päivän tavoitteet olivat jo kirkkaasti saavutettuna, mutta vielä sai jännittää kilpailuluokkaa. Kuten arvasin, ei meille tänään sertiä herunut (pakko myöntää että vähän harmittaa, oltais me se ansaittu!), mutta lopullinen tulosrivi oli kuitenkin AVO ERI3, jee.

Arvostelu oli todella kivaa luettavaa:
"Koon ylärajalla oleva mittasuhteiltaan oikea 3,5v narttu. Leikkaava purenta. Tummat silmät, hyvä pään pituus. Oikeat pään linjat, hyvät korvat. Riittävä eturinta, rintakehä voisi olla pidempi ja lanneosa lyhyempi. (tämä lause taisi olla jokaisessa arvostelussa) Hyvä pitkä lantio, sopiva raajaluusto, Pitkä häntä. Kaunis  ylälinja. Liikkeessä pitää hännän riittävän hyvin. Tasapainoisesti kulmautunut, kinner voisi olla aavistuksen matalampi. Iloinen esiintyjä."

Little Gilbert 12,5 vko ♥ 25,2 cm & 3,2 kg

Gisli pieni kauhukakara pääsi torstaina treffaamaan lähes samanikäistä Nadjaa, sheltinpoikanen hänkin. Alun tutustelun jälkeen tytöillä oli tosi kivaa keskenään ja puolisentoista tuntia saatiin pellolla vierähtämään. Lauantaina suunnattiin treffaamaan Nadjan lisäksi myös tämän veljiä Intoa ja Patrikia. Gislistä olisi ollut paljon kivempi tutkailla ympäristöä ja rajut leikit hirvittivät sitä välillä, mutta intoutui sekin juoksemaan jonkin verran. Kyllä muuten huomaa kahden viikon ikäeron tässä vaiheessa pentuikää, Gisli oli selkeästi vanhempia pentuja kömpelömpi, vaikka hyvin perässä pysyikin.

Perjantaina käytiin treenaamassa hallilla. Pentu leikki hienosti häiriössä, treenasi vähän näyttelyjuttuja ja kontaktia. Myrn teki ihan kivoja ruutuja ja muistutteli ohjattua noutoa mieleensä. Treenien jälkeen suunnattiin Aavarannalle ja jäälle, jossa vierähtikin mukavasti puolisentoista tuntia kuvaillen ja aurinkoisesta säästä nauttien. Tällaisia päiviä lisää kiitos!

Pikkumonsteri treenaa

Pikkumonsteri 11,5vko

Monsterilapsi on kasvanut taas yhden viikon, ja tajusinkin tuossa yhtenä päivänä ettei se enää olekaan pieni pyöreä pennunpallero, vaan kovasti jalkoja kasvattava sheltinpoikanen. Koko näyttää tässä vaiheessa oikein hyvältä ja edelleen se vaikuttaa hirmu kevyeltä verrattuna Myrniin samanikäisenä.

Tänään käytiin hallilla treenaamassa leikkimistä (sujui huonommin kuin viikko sitten kun olin hallilla yksinäni, mutta ihan hyvin se lopulta leikki) ja istumista, seisomista sekä maahanmenoja. Testailtiin myös vähän näyttelyhihnassa liikkumista, eiköhän siitä hyvä tule! Ulkoillessa ollaan nyt panostettu mukanakulkemiseen pelkästään hihnan päässä roikkumisen sijaan ja kontaktia Gisli ottaakin aika hyvin, kun mukana ei ole häiriötekijöitä aiheuttavia isoja koiria.

Gisli's training moment today #shetlandsheepdog #shetlanninlammaskoira #sheltie #sheltiesofinstagram #puppiesofinstagram #puppy #training #obedience

Video, jonka Anna Oinonen (@vvastakohta) julkaisi 4. 03ta 2016 klo 3.07 PST

Aaaand running after one of her favourite toys! #shetlandsheepdog #sheltie #shetlanninlammaskoira #puppy #running #besttoy #sheltiesofinstagram #puppiesofinstagram

Video, jonka Anna Oinonen (@vvastakohta) julkaisi 4. 03ta 2016 klo 3.11 PST

Pentu on nyt päässyt useampaan otteeseen isojen koirien kanssa lenkille mukaan, kun ollaan menty metsään. Hyvin se pärjää porukassa, joskin meno on selkeästi villimpää silloin, jos mukana on ainoastaan Myrn. Sisällä Gisli on hirmuinen monsteri, se iskee hampaansa kiinni sukkaan juuri, kun olen ottamassa askelta eteenpäin ja olisi koko valveillaoloaikansa leikkimässä Myrnin kanssa, jos vain voisi. Onneksi sohva on vielä isompien turva-aluetta, sillä kirppu ei ole tarpeeksi suuri pomppaamaan sinne, vaikka yrityksen puutteesta sitä ei kyllä voi syyttää.

Ensi tiistaina vuorossa onkin ensimmäinen rokotus, hui! Äkkiä se aika kuluu, mutta toisaalta ihan kiva vaan. Pentuaika on kivaa hetken, mutta olen superonnellinen sitten, kun pentu antaa nukkua KOKO yön rauhassa ja on oppinut kunnon koirakansalaisen tavoille.