Aamulla sain odottamattoman puhelun äidiltä, joka kyseli voitaisko me Lauran kanssa lähteä pennunhakureissulle näin extemporena. Iltapäivällä suunnattiinkin sitten kohti Kaavia, jossa pennut asustelivat. Paikan päällä pääsimmekin tutustumaan pentuihin heti kättelyssä, ne kun majailivat ulkotarhassa yhdessä emänsä ja vanhemman nartun kanssa. Myös pentueen isän kohtasimme, varsin äänekkäästi se meitä tervehtikin heti autosta noustessamme.
Äidillä oli edessä vaikea valinta, pentuja kun oli kuusi kappaletta eikä yhtään niistä ollut vielä varattu. Tosin äiti oli heti alun alkaen sitä mieltä, että vaalea pentu mukaan lähtee, kun tummat kuulemma muistuttivat liikaa Laku-vanhusta. Vaaleita pentuja oli kolme, kaksi narttua ja yksi uros. Toinen narttu oli todella ujo ja arasteli kovasti jo tarhasta käsin sekä vielä sylissäkin ollessa, toinen taas vaikutti varsin reippaalta tapaukselta. Olin ylipuhunut äitiä narttupentuun jo aiemmin, joten uros sivuutettiin aika nopeasti.
Pennut laskettin pihalle irti, joten pääsimme seuraamaan niiden touhuiluja vapaanakin ollessa. Nyt arkakin pentu uskaltautui riehumaan hiukan, tosin kaukana ihmisistä. Päätös oli kuitenkin siinä vaiheessa jo tehty, ja äiti siirtyi sisälle kauppakirjan tekoon kun taas Laura jäi kuvailemaan pentusia ja minä ihastelemaan niitä sivusta. Yksi tummista uroksista oli kyllä minun ehdoton lempparini, se oli rohkea ja heti tulossa luokse kun laskeuduin alemmas.
Pian päästiinkin kotimatkalle pikkuinen mukanamme. Matka meni nopsaan ja vaikkakin pentu itki suurimman osan matkasta, ei se kuitenkaan ihan raivona huutanut tai riehunut ja lopulta malttoi rauhoittua äidin syliin uinailemaan. Käytiin heittämässä kaksikko Rantakylään pienen mutkan kautta, sillä pentu sai Meelan pentupannan lainaan. Rantakylässä vastassa olikin melkoinen lauma innokkaita pennunodottajia ja pikkuraukka joutuikin varsinaiseen härdelliin heti sisälle päästyään. Reippaasti se kuitenkin kävi haistelemassa kaikki alkujännityksen laannuttua. Saagaksi ristitty lapsi (nimi oli ollut kuulemma käytössä jo "kasvattajalla", ja nopeasti se hyväksyttiin kotijoukoissakin) jäi kotiutumaan iloiseen joukkoon ja me Lauran kanssa suuntasimme takaisin Kuhisevalle.
Ja jottei ihan menisi pentulässyttämiseksi tämä, niin onhan taitava agilitykoirani Hupsis käynyt ahkerasti treenimässä! Enää kaksi kertaa jäljellä ja ollaan jo päästy ohjauskuvioihin, joissa koira kyllä osaa, mutta ohjaaja ei niinkään. :) Tai no, valssi sujuu mutta mikään muu ei!
Hupsa on ollut tosi pätevä, kaikki esteet menee tosi hyvin ja vauhtia sekä varmuutta on tullut paljon lisää. Tällä hetkellä suurin murheenkryyni taitaa olla kontaktit, jotka Hupsa on nyt päättänyt tehdä tosi huonosti parilla kerralla vaikka aikaisemmin ne menivät täydellisesti. Kepeille se sen sijaan on saanut vauhtia hienosti ja menee ne jo ohjureilla minun kiljuessa kannustavia huutoja vieressä :'D
Agin jatkoryhmä starttaakin 13.5. ja ehdottomasti mukana ollaan! Ekalle kerralle ei tosin päästä, koska ollaan leireilemässä, mutta eipä se mitään koska leirillä agiliidellään paljon. Enää kaksi viikkoa siihenkin, mihin tää aika oikein menee!
maanantai 30. huhtikuuta 2012
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Suru on
Meidän Laku-vanhus 14-vee lähti tänään viimeiselle matkalle. :'c
Raukka oli saanut eilen ilmeisesti epilepsiakohtauksen ja kävi eläinlääkärissä näytillä, sai kipulääkkeitä ja oli jo illalla parempi, mutta tänä aamuna oli tullut uusi kohtaus (ja aikaisemmin aamuyöstä ilmeisesti toinenkin, tosin lievempi). Parempi oli koiran kannalta päästää se pois, sillä ei se olisi pystynyt elämään enää kunnon elämää, jos kohtaukset olisi uusineet päivittäin. Ikävä on ja tulee varmasti vielä kauan olemaan hirmuinen, onhan se kuitenkin ollut puolet elämästä läsnä.
Nuku rauhassa rakas ♥
Raukka oli saanut eilen ilmeisesti epilepsiakohtauksen ja kävi eläinlääkärissä näytillä, sai kipulääkkeitä ja oli jo illalla parempi, mutta tänä aamuna oli tullut uusi kohtaus (ja aikaisemmin aamuyöstä ilmeisesti toinenkin, tosin lievempi). Parempi oli koiran kannalta päästää se pois, sillä ei se olisi pystynyt elämään enää kunnon elämää, jos kohtaukset olisi uusineet päivittäin. Ikävä on ja tulee varmasti vielä kauan olemaan hirmuinen, onhan se kuitenkin ollut puolet elämästä läsnä.
Nuku rauhassa rakas ♥
tiistai 10. huhtikuuta 2012
Liitely jatkuu!
Takana on jo kolmet agitreenit ja ai että kun Hupsis on vaan pätevä! Torstaina tehtiin pussia ja muuria ensimmäistä kertaa ja harjoiteltiin etenemistä hyppy-putki-hyppy-suoralla sekä kertailtiin keppejä. Kaikki esteet sujuivat tosi hienosti, pussi oli ainoa vähän epävarmempi eikä Hupsa uskaltanut vielä mennä täysin suljettuun pussiin. Muurin se loikkasi ilman mitään epäröintiä, mistä olin todella yllättynyt!
Tänään tehtiinkin sitten kontakteja, pussia, keppejä ja muuri-putki-hyppy-yhdistelmää. Me aloitettiin kontakteilta, aluksi mentiin puomin osaa ihan maan tasossa ja siitä siirryttiin A:han, joka oli osina pöydän päällä. Puomilla kävely oli Hupsiksesta ensin tosi kamalaa, se kun ei takapäätään oikein hahmota, niin kapealla alustalla kävely pelotti. Kivasti se kuitenkin muutaman toiston jälkeen meni, vaikka hihna saikin olla aika kireällä.
A sujuikin sitten kuin vettä vain, onhan tuo mennyt ihan kokonaistakin A:ta jo aikaisemmin. Hienosti osasi ottaa kontaktinkin namialustan avulla ja se jopa juoksi vauhdilla ylös! Hieno mies.
A:sta siirryttiin sitten puomille, joka oli myös laitettu osina pöydän päälle. Tämä olikin Hupsalle paljon haastavampi juttu, sillä kapea alusta oli hirmuisen kamala. Monta kertaa se yritti väistää tai hypätä alas, mutta onnistuneitakin toistoja saatiin ja Hupsa tietysti hirmuisen paljon kehuja. :>
Kepeissä ei minkäänlaista ongelmaa (paitsi minun ohjauksessa.......), Hupsis hakee kepeille jo monesta eri kulmasta, tosin vauhtia ei edelleenkään ole. Eiköhän sitäkin sieltä kuitenkin ilmesty, kunhan päästään kunnolla vauhtiin! Pussi sujui täydellisesti tänään, loppujen lopuksi herra sujahti sinne kuin vanha tekijä eikä edes arastellut, vaikka pussi oli kokonaan suljettu. Pitää yrittää opetella luottamaan sen taitoihin enemmän ja kiinnittämään tosi paljon huomiota ohjaukseen, koska minä hommaan jotain ihan ihmeellistä välillä :'D Hupsis haki pussiinkin jo eri kulmista eikä siinäkään ollut ongelmaa, ja mikä parasta: se jopa LAUKKASI sinne!
Myös muuri-putki-hyppy-"rata" meni tosi nätisti, Hupsis malttoi hienosti odottaa ja lähti vauhdilla esteille, ainoa ongelma oli taas minun ohjaus. Koira osaa, ohjaaja ei!
Näyttää vahvasti siltä, että agista tulee meidän pääasiallinen laji, Hupsis tykkää siitä selvästi enemmän kuin tokosta. Sunnuntain alkeiskurssikerta olikin sangen huvittava, kun hyppyä tehdessä Hupsa vaan istua napottaa sivulla ja katsoo minua ilmeellä "ai mitä pitikään tehdä?" vaikka olin toistanut hyppy-käskyä ties miten monta kertaa. Sivulletulossa herra myös päätti alkaa rapsuttamaan itseään kesken suorituksen :'D Luoksetulot onnistuivat tosi hienosti, eli ei koko tunti sentään mennyt nauramiseen.
Viime viikolla lenkkeiltiinkin ahkerasti shelttiseurassa, ja kuvasatoakin jopa on!
Tänään tehtiinkin sitten kontakteja, pussia, keppejä ja muuri-putki-hyppy-yhdistelmää. Me aloitettiin kontakteilta, aluksi mentiin puomin osaa ihan maan tasossa ja siitä siirryttiin A:han, joka oli osina pöydän päällä. Puomilla kävely oli Hupsiksesta ensin tosi kamalaa, se kun ei takapäätään oikein hahmota, niin kapealla alustalla kävely pelotti. Kivasti se kuitenkin muutaman toiston jälkeen meni, vaikka hihna saikin olla aika kireällä.
A sujuikin sitten kuin vettä vain, onhan tuo mennyt ihan kokonaistakin A:ta jo aikaisemmin. Hienosti osasi ottaa kontaktinkin namialustan avulla ja se jopa juoksi vauhdilla ylös! Hieno mies.
A:sta siirryttiin sitten puomille, joka oli myös laitettu osina pöydän päälle. Tämä olikin Hupsalle paljon haastavampi juttu, sillä kapea alusta oli hirmuisen kamala. Monta kertaa se yritti väistää tai hypätä alas, mutta onnistuneitakin toistoja saatiin ja Hupsa tietysti hirmuisen paljon kehuja. :>
Kepeissä ei minkäänlaista ongelmaa (paitsi minun ohjauksessa.......), Hupsis hakee kepeille jo monesta eri kulmasta, tosin vauhtia ei edelleenkään ole. Eiköhän sitäkin sieltä kuitenkin ilmesty, kunhan päästään kunnolla vauhtiin! Pussi sujui täydellisesti tänään, loppujen lopuksi herra sujahti sinne kuin vanha tekijä eikä edes arastellut, vaikka pussi oli kokonaan suljettu. Pitää yrittää opetella luottamaan sen taitoihin enemmän ja kiinnittämään tosi paljon huomiota ohjaukseen, koska minä hommaan jotain ihan ihmeellistä välillä :'D Hupsis haki pussiinkin jo eri kulmista eikä siinäkään ollut ongelmaa, ja mikä parasta: se jopa LAUKKASI sinne!
Myös muuri-putki-hyppy-"rata" meni tosi nätisti, Hupsis malttoi hienosti odottaa ja lähti vauhdilla esteille, ainoa ongelma oli taas minun ohjaus. Koira osaa, ohjaaja ei!
Näyttää vahvasti siltä, että agista tulee meidän pääasiallinen laji, Hupsis tykkää siitä selvästi enemmän kuin tokosta. Sunnuntain alkeiskurssikerta olikin sangen huvittava, kun hyppyä tehdessä Hupsa vaan istua napottaa sivulla ja katsoo minua ilmeellä "ai mitä pitikään tehdä?" vaikka olin toistanut hyppy-käskyä ties miten monta kertaa. Sivulletulossa herra myös päätti alkaa rapsuttamaan itseään kesken suorituksen :'D Luoksetulot onnistuivat tosi hienosti, eli ei koko tunti sentään mennyt nauramiseen.
Viime viikolla lenkkeiltiinkin ahkerasti shelttiseurassa, ja kuvasatoakin jopa on!
 |
| Joskus voi käydä näinkin! |
 |
| MINUN! |
tiistai 3. huhtikuuta 2012
Yllätys IIK!
Tänään oli siis ensimmäinen kerta agilityn alkeiskurssia, joten suunnattiin Hupsan kanssa nokat hyvissä ajoin kohti hallia. Hupsis ei oikein arvostanut, kun joutui ensimmäiseksi häkkiin esteiden kannon ajaksi!
Jakauduttiin pareiksi, Hupsa aloitti hypyillä. Tehtiin suoraa ensin ainoastaan yhdellä hypyllä ja kun herra hyppäsi varsin pätevästi (joskin hitaasti :'D ), lisättiin mukaan toinenkin hyppy. Kouluttaja-Veeraa piti aluksi vähän arastella, mutta kun Hups tajusi että siellähän on ruokaa, niin johan innostus kasvoi. Ohjaajasta ei sitten puhutakaan... Pätevästi tuo odottaa lupaa, ja yksi hyppy sujui jo melko vauhdilla mutta toiselle saikin sitten houkutella enemmän, vauhti kun meinasi hiipua kesken.
Hypyiltä siirryttiin putkeen, ja sinnehän Hups sujahti kuin vanha tekijä. Muutaman toiston jälkeen se uskalsi jo mennä vauhdilla sisään, mutta ulostulo oli vielä hiipimistä, vaikkei toisessa päässä ollut kuin namialusta. Toinen oli kuitenkin sen verran "liekeissä", että karkasikin jopa pari kertaa itse putkeen!
Seuraavaksi vuorossa oli rengas, jota itse vähän aavistelin Hupsan pelkäävän. Herra taisi pelätä kuitenkin enemmän hihnan toisessa päässä olevaa kouluttajaa, joten tehtiinkin niin, että jätin Hupsan toiselle puolelle odottamaan ja kutsuin itse toiselta puolelta, jolloin pätevä lappalainen hyppäsi pienen mietintähetken jälkeen hienosti läpi renkaasta. Ai että olin ylpeä! Seuraavilla kerroilla ei ollut mitään ongelmaa, ja meinasipa herra varastaakin kerran.
Viimeisenä tehtiin keppejä verkoilla. Hupsis muisti kepit Napakalta ja hiipi hienosti namialustalle (kirjaimellisesti hiipi, naurettiinkin kouluttajan kanssa että sehän on vauhdikas). Tehtiin taas useampi toisto ja viimeisellä kerralla se otti jopa raviaskeleita! :'D Monta kertaa koira oli jo menossa kepeille kun ehdin aloittaa sanomaan "kepit", joten ei se ainakaan niitä pelkää.
Kaiken kaikkiaan tosi kiva aloituskerta ja Hupsis osasi yllättää positiivisesti olemalla noinkin reipas. Se tosin näytti koko ajan siltä, että sitä on hakattu tai muuta vastaavaa, pitäis vaan saada se innostumaan jostain ja yrittää itse kiljua mahdollisimman innostavasti :'D Tästä on hyvä jatkaa ja kovasti jo odotetaan torstain treenejä!
Jakauduttiin pareiksi, Hupsa aloitti hypyillä. Tehtiin suoraa ensin ainoastaan yhdellä hypyllä ja kun herra hyppäsi varsin pätevästi (joskin hitaasti :'D ), lisättiin mukaan toinenkin hyppy. Kouluttaja-Veeraa piti aluksi vähän arastella, mutta kun Hups tajusi että siellähän on ruokaa, niin johan innostus kasvoi. Ohjaajasta ei sitten puhutakaan... Pätevästi tuo odottaa lupaa, ja yksi hyppy sujui jo melko vauhdilla mutta toiselle saikin sitten houkutella enemmän, vauhti kun meinasi hiipua kesken.
Hypyiltä siirryttiin putkeen, ja sinnehän Hups sujahti kuin vanha tekijä. Muutaman toiston jälkeen se uskalsi jo mennä vauhdilla sisään, mutta ulostulo oli vielä hiipimistä, vaikkei toisessa päässä ollut kuin namialusta. Toinen oli kuitenkin sen verran "liekeissä", että karkasikin jopa pari kertaa itse putkeen!
Seuraavaksi vuorossa oli rengas, jota itse vähän aavistelin Hupsan pelkäävän. Herra taisi pelätä kuitenkin enemmän hihnan toisessa päässä olevaa kouluttajaa, joten tehtiinkin niin, että jätin Hupsan toiselle puolelle odottamaan ja kutsuin itse toiselta puolelta, jolloin pätevä lappalainen hyppäsi pienen mietintähetken jälkeen hienosti läpi renkaasta. Ai että olin ylpeä! Seuraavilla kerroilla ei ollut mitään ongelmaa, ja meinasipa herra varastaakin kerran.
Viimeisenä tehtiin keppejä verkoilla. Hupsis muisti kepit Napakalta ja hiipi hienosti namialustalle (kirjaimellisesti hiipi, naurettiinkin kouluttajan kanssa että sehän on vauhdikas). Tehtiin taas useampi toisto ja viimeisellä kerralla se otti jopa raviaskeleita! :'D Monta kertaa koira oli jo menossa kepeille kun ehdin aloittaa sanomaan "kepit", joten ei se ainakaan niitä pelkää.
Kaiken kaikkiaan tosi kiva aloituskerta ja Hupsis osasi yllättää positiivisesti olemalla noinkin reipas. Se tosin näytti koko ajan siltä, että sitä on hakattu tai muuta vastaavaa, pitäis vaan saada se innostumaan jostain ja yrittää itse kiljua mahdollisimman innostavasti :'D Tästä on hyvä jatkaa ja kovasti jo odotetaan torstain treenejä!
lauantai 31. maaliskuuta 2012
Harrastus-Hupsa
Meidän harrastaminen lähteekin nyt ihan kunnolla käyntiin (ainakin toivottavasti), sillä huomenna starttaa Noutajien toko-alkeet-kurssi ja tiistaina agilityn alkeiskurssi, jonne päästiin kuin päästiinkin mukaan! Saa nähdä mitä Hupsis on mieltä, kun on treenit neljänä päivänä viikossa :'D
Tokoiltu ollaan nyt sangen vähän, välillä jotain pientä itsenäisesti puuhailtu. Tiistaina oltiin Noutajien treeneissä viimeistä kertaa vähään aikaan, kun agility menee sen kanssa päällekkäin. Aiheena oli tällä kertaa liikkeestä jätöt ja aijaijai kun Hupsa oli taitava! Aluksi tehtiin ihan kontaktiharjoituksia ja siitä sitten siirryttiin tekemään erilaisia jättöjä. Liikkeestä istuminen oli Hupsikselle ihan uutta, kun ei sitä olla treenattu jo ihan siitä syystä, ettei mene sekaisin maahanmenon tai seisomisen kanssa, nuo kun ovat nyt ne tärkeimmät että päästäis joskus sinne aloon kisaamaan.
Minähän olin tietysti ihan paniikissa, kun ohjaaja käski meidät yksitellen muiden eteen tekemään omavalintaisen jätön. Olin ihan varma ettei Hupsis tee liikettä kunnolla, meidän valintana oli siis liikkeestä maahan. Hupsis kuitenkin yllätti taas kerran ja meni kuulemma heti käskyn kuultuaan maahan, tosin Hupsismaisen hitaasti.
Lopuksi tehtiin vielä paikkamakuuta niin, että yksi koirakko teki aina luoksetulon rivistä ja muut odottivat paikkiksessa. Hupsis oli rivin viimeisenä ja tosi hienosti pysyi paikallaan koko ajan! Palkkasin sitä harvakseltaan eikä tuo osoittanut minkäänlaista aikomusta nousemiseen. Luoksetulossa sitä alkoi kuitenkin tylsistyttää ja minun kävellessäni kauemmas herra päätti mennä takaisin maahan :D Itse luoksetulo oli kuitenkin bueno ja VAUHDIKAS!
Viime sunnuntaina meillä oli siis se kauan jännitetty agilityn hallittavuustesti. Aloitettiin luoksepäästävyydellä, jossa koiran ei tarvinnut olla perusasennossa, joten Hupsis rentona miehenä päätti vain maata maassa. Se valpastui kuitenkin heti, kun Veera tuli luokse, mutta ei kuitenkaan väistänyt vaan antoi rapsutella hienosti, vaikkakin epäluuloisen näköisenä.
Seuraavaksi tehtiin seuraamiset kiinni ja vapaana niin, että koirakot olivat isossa ympyrässä (tai no suorakaide se kyllä enemmänkin oli) ja yksitellen aloitettiin liike keskeltä, mentiin ympyrän ulkopuolelle ja kierrettiin siellä vähän matkaa ennen kuin palattiin takaisin keskelle. Hupsis seurasi irti paljon paremmin kuin kiinni, kuten yleensäkin sillä hihnaseuruuta ei olla hirveästi harjoiteltu. Vähän sitä sai olla kutsumassa ettei huomio herpaantunut, mutta muuten ei mitään ihmeitä.
Lopuksi tehtiin yhdistetty paikkamakuu 30 sek ja luoksetulo. Hupsis makasi nätisti paikoillaan koko ajan ja kerrankin tuijotti ainoastaan minua eikä pälyillyt ympäriinsä kuten yleensä. Luoksetulo on tosi vauhdikas ja sainkin olla herrasta ylpeä! Selvitettiin siis testi kirkkaasti läpi. :>
Huomenna aloitetaan aamu noutoharjoituksilla Noutajien noutokoulutuksessa ja iltapäivällä on sitten vuorossa tokokurssi, mahtaa olla lappalainen väsynyt illalla!
Tokoiltu ollaan nyt sangen vähän, välillä jotain pientä itsenäisesti puuhailtu. Tiistaina oltiin Noutajien treeneissä viimeistä kertaa vähään aikaan, kun agility menee sen kanssa päällekkäin. Aiheena oli tällä kertaa liikkeestä jätöt ja aijaijai kun Hupsa oli taitava! Aluksi tehtiin ihan kontaktiharjoituksia ja siitä sitten siirryttiin tekemään erilaisia jättöjä. Liikkeestä istuminen oli Hupsikselle ihan uutta, kun ei sitä olla treenattu jo ihan siitä syystä, ettei mene sekaisin maahanmenon tai seisomisen kanssa, nuo kun ovat nyt ne tärkeimmät että päästäis joskus sinne aloon kisaamaan.
Minähän olin tietysti ihan paniikissa, kun ohjaaja käski meidät yksitellen muiden eteen tekemään omavalintaisen jätön. Olin ihan varma ettei Hupsis tee liikettä kunnolla, meidän valintana oli siis liikkeestä maahan. Hupsis kuitenkin yllätti taas kerran ja meni kuulemma heti käskyn kuultuaan maahan, tosin Hupsismaisen hitaasti.
Lopuksi tehtiin vielä paikkamakuuta niin, että yksi koirakko teki aina luoksetulon rivistä ja muut odottivat paikkiksessa. Hupsis oli rivin viimeisenä ja tosi hienosti pysyi paikallaan koko ajan! Palkkasin sitä harvakseltaan eikä tuo osoittanut minkäänlaista aikomusta nousemiseen. Luoksetulossa sitä alkoi kuitenkin tylsistyttää ja minun kävellessäni kauemmas herra päätti mennä takaisin maahan :D Itse luoksetulo oli kuitenkin bueno ja VAUHDIKAS!
Viime sunnuntaina meillä oli siis se kauan jännitetty agilityn hallittavuustesti. Aloitettiin luoksepäästävyydellä, jossa koiran ei tarvinnut olla perusasennossa, joten Hupsis rentona miehenä päätti vain maata maassa. Se valpastui kuitenkin heti, kun Veera tuli luokse, mutta ei kuitenkaan väistänyt vaan antoi rapsutella hienosti, vaikkakin epäluuloisen näköisenä.
Seuraavaksi tehtiin seuraamiset kiinni ja vapaana niin, että koirakot olivat isossa ympyrässä (tai no suorakaide se kyllä enemmänkin oli) ja yksitellen aloitettiin liike keskeltä, mentiin ympyrän ulkopuolelle ja kierrettiin siellä vähän matkaa ennen kuin palattiin takaisin keskelle. Hupsis seurasi irti paljon paremmin kuin kiinni, kuten yleensäkin sillä hihnaseuruuta ei olla hirveästi harjoiteltu. Vähän sitä sai olla kutsumassa ettei huomio herpaantunut, mutta muuten ei mitään ihmeitä.
Lopuksi tehtiin yhdistetty paikkamakuu 30 sek ja luoksetulo. Hupsis makasi nätisti paikoillaan koko ajan ja kerrankin tuijotti ainoastaan minua eikä pälyillyt ympäriinsä kuten yleensä. Luoksetulo on tosi vauhdikas ja sainkin olla herrasta ylpeä! Selvitettiin siis testi kirkkaasti läpi. :>
Huomenna aloitetaan aamu noutoharjoituksilla Noutajien noutokoulutuksessa ja iltapäivällä on sitten vuorossa tokokurssi, mahtaa olla lappalainen väsynyt illalla!
lauantai 10. maaliskuuta 2012
Tokotokotoko
Onpas taas päivittäminen jäänyt, tosin eipä meidän elämässä ole mitään ihmeellistä treenien osalta tapahtunutkaan: viime viikolla kun ei ollut Noutajien treenejä laisinkaan vuosikokouksen takia ja tällä viikolla treenit jäivät mökkireissun takia.
Torstaina oli kuitenkin ohjattu toko Poksin hallilla. Ihan mielenkiinnosta käytiin katsomassa minkälaista siellä oli ja suht kivaltahan tuo vaikutti, tehtiin tosin Hupsalle vielä vähän turhan haastavia juttuja, sillä käännöksiä ei olla pahemmin treenailtu. Alkuun otettiin luoksepäästävyys, ja Hupsis pysyi hienosti vieressä, vaikkakin nousi seisomaan ohjaajan tullessa tervehtimään. Ei kuitenkaan väistänyt ollenkaan, mikä on todella positiivista!
Paikallaan käännökset meni ihan ookoo, Hupsis vaan tahtoo jätättää aika lailla. Liikeestä käännöksiä ei edes tehty montaa, sillä niitä ei olla harjoiteltu paljon yhtään Hupsan seuraamisongelman takia. Teinkin lähinnä suoria seuraamispätkiä ja ihan kivasti Hups teki aina välillä. Itsenäisen treenin aikana tein lähinnä paikkamakuuta, ja Hupsis pysyi hienosti paikallaan, vaikka halli jo itsessään oli tokoilua ajatellen uusi ympäristö ja lisäksi siellä oli vielä kymmenkunta muuta koiraa. Taitava!
Itsenäisen treenin jälkeen tehtiin hyppyä kolmella eri esteellä: kahdella treenattiin namialustalla itsenäisesti ja kolmannella harjoiteltiin kääntymistä ohjaajan valvovan silmän alla. Hupsis ei oikein ymmärtänyt namialustan tarkoitusta, ja jouduinkin käyttämään käsimerkkiä suht paljon, mutta kääntymisharjoitukset sujuivat todella hyvin! Saisipa itselle oman hypyn, niin voisi treenata tuota enemmän. Onneksi tiistain tokotreeneissä aiheena on hyppy, saadaan toivottavasti tehotreeniä.
Jännityksellä odotellaan nyt agilityn hallittavuustestiä, joka on 25.3., toivotaan että päästään alkeiskurssille ja saataisiin agiharrastuskin hyvään alkuun! :>
Torstaina oli kuitenkin ohjattu toko Poksin hallilla. Ihan mielenkiinnosta käytiin katsomassa minkälaista siellä oli ja suht kivaltahan tuo vaikutti, tehtiin tosin Hupsalle vielä vähän turhan haastavia juttuja, sillä käännöksiä ei olla pahemmin treenailtu. Alkuun otettiin luoksepäästävyys, ja Hupsis pysyi hienosti vieressä, vaikkakin nousi seisomaan ohjaajan tullessa tervehtimään. Ei kuitenkaan väistänyt ollenkaan, mikä on todella positiivista!
Paikallaan käännökset meni ihan ookoo, Hupsis vaan tahtoo jätättää aika lailla. Liikeestä käännöksiä ei edes tehty montaa, sillä niitä ei olla harjoiteltu paljon yhtään Hupsan seuraamisongelman takia. Teinkin lähinnä suoria seuraamispätkiä ja ihan kivasti Hups teki aina välillä. Itsenäisen treenin aikana tein lähinnä paikkamakuuta, ja Hupsis pysyi hienosti paikallaan, vaikka halli jo itsessään oli tokoilua ajatellen uusi ympäristö ja lisäksi siellä oli vielä kymmenkunta muuta koiraa. Taitava!
Itsenäisen treenin jälkeen tehtiin hyppyä kolmella eri esteellä: kahdella treenattiin namialustalla itsenäisesti ja kolmannella harjoiteltiin kääntymistä ohjaajan valvovan silmän alla. Hupsis ei oikein ymmärtänyt namialustan tarkoitusta, ja jouduinkin käyttämään käsimerkkiä suht paljon, mutta kääntymisharjoitukset sujuivat todella hyvin! Saisipa itselle oman hypyn, niin voisi treenata tuota enemmän. Onneksi tiistain tokotreeneissä aiheena on hyppy, saadaan toivottavasti tehotreeniä.
Jännityksellä odotellaan nyt agilityn hallittavuustestiä, joka on 25.3., toivotaan että päästään alkeiskurssille ja saataisiin agiharrastuskin hyvään alkuun! :>
keskiviikko 22. helmikuuta 2012
Lentävä lihapulla
Tänään oli Hupsiksen suuri päivä, olimme nimittäin varanneet porukalla Napakan hallin agilityä varten. Kun Meela ja Minttu päättivätkin hankkia vatsapöpön jostakin, oli meidän seuranamme treenaamassa ainoastaan Noora kera Pinnan.
Noora oli keksinyt päämme menoksi varsin mukavan radanpätkän. "Työ voitte tehdä Hupsan kanssa sitä rataa mitä me tehtiin Pinnan kanssa joskus silloin, kun se oli jotain 10 viikkoa." :'DD Rata koostui kahdesta putkesta ja kolmesta hypystä, eli sangen helppoa hommaa näin ensikertalaisille.
Aluksi piti muistutella Hupsalle esteitä ihan yksitellen, tehtiin muutama toisto A-esteellä kivoin tuloksin (namialustan kanssa kontaktitkin menivät melko hyvin heti alusta alkaen) ja Pinnan avulla saatiin Hupsa menemään putkeenkin. Kun herra tajusi, ettei se putki sitä syö, kipaisi se sinne ihan itse vaikkei vauhtia ollutkaan juuri nimeksikään.
Rataa tehtiin Hupsan kanssa aluksi pätkissä ja lopulta kokonaan, Noora taisi sillä välin juoksennella jossain ulkona tuulettamassa päätään! Eihän tuolta vielä vauhtia löydy lainkaan, kun hallia piti arastella ja esteetkin vähän arveluttivat, mutta hienosti teki kaikesta huolimatta. Tuli vaan huomattua, että itse pitää muistaa pitää hermot kurissa (ja treenikavereiden kans :'D ), koska Hupsis muuttuu heti ihan lapaseksi kun ääntä pikkuisenkin korottaa. Onpahan ainakin haastetta treenaamisessa, ihan kuin sitä ei olis jo tarpeeksi muutenkin :')
Nooran treenatessa Pinnan kanssa tehtiin me Hupsiksen kanssa lisää A-treeniä, vähän kepittelyä verkkojen kanssa ja ihan vaan putkeen menoa. Välillä käytiin huilaamassa ulkona ja hakemassa intoa pallon muodossa, sisällä hallissa herra kun ei pallon perään lähtenyt ei millään. Lopuksi harjoiteltiin vielä pussiin menoa Nooran pitäessä toista päätä auki, ja menipä Hupsis sinne ihan itsekin minun pitäessä toista päätä! Taitolappalainen ♥
Varsin tyytyväinen olen, olihan se kuitenkin ensimmäinen kunnon treenikerta Hupsikselle ja vauhtia varmasti saadaan lisää kunhan varmuuttakin tulee enemmän. Olisipa jo kesä niin päästäisiin treenaamaan ulos!
Pakko vielä loppuun hehkuttaa, että viime tokotreeneissä minun lahnalappalaiseni yllätti ja teki seuruut TODELLA hienosti, kontakti ei pahemmin tippunut ja paikkakin pysyi kivasti. Olin treenien alussa ihan varma, että hauskuutetaan vain muita kun tuo ei seuraa, mutta toisin kävi. Kotitreeneissäkin se on noiden ohjattujen jälkeen seurannut nätisti, tosin omat kädet on edelleen väärässä paikassa ihan tarkoituksella. Tänään se myös teki ihkaensimmäisen 2 minuutin (vähintään) paikkamakuunsa hallilla, kun kasasimme esteitä eikä liikahtanutkaan!
 |
| ups onpas se pieni... :'D |
Noora oli keksinyt päämme menoksi varsin mukavan radanpätkän. "Työ voitte tehdä Hupsan kanssa sitä rataa mitä me tehtiin Pinnan kanssa joskus silloin, kun se oli jotain 10 viikkoa." :'DD Rata koostui kahdesta putkesta ja kolmesta hypystä, eli sangen helppoa hommaa näin ensikertalaisille.
Aluksi piti muistutella Hupsalle esteitä ihan yksitellen, tehtiin muutama toisto A-esteellä kivoin tuloksin (namialustan kanssa kontaktitkin menivät melko hyvin heti alusta alkaen) ja Pinnan avulla saatiin Hupsa menemään putkeenkin. Kun herra tajusi, ettei se putki sitä syö, kipaisi se sinne ihan itse vaikkei vauhtia ollutkaan juuri nimeksikään.
Rataa tehtiin Hupsan kanssa aluksi pätkissä ja lopulta kokonaan, Noora taisi sillä välin juoksennella jossain ulkona tuulettamassa päätään! Eihän tuolta vielä vauhtia löydy lainkaan, kun hallia piti arastella ja esteetkin vähän arveluttivat, mutta hienosti teki kaikesta huolimatta. Tuli vaan huomattua, että itse pitää muistaa pitää hermot kurissa (ja treenikavereiden kans :'D ), koska Hupsis muuttuu heti ihan lapaseksi kun ääntä pikkuisenkin korottaa. Onpahan ainakin haastetta treenaamisessa, ihan kuin sitä ei olis jo tarpeeksi muutenkin :')
Nooran treenatessa Pinnan kanssa tehtiin me Hupsiksen kanssa lisää A-treeniä, vähän kepittelyä verkkojen kanssa ja ihan vaan putkeen menoa. Välillä käytiin huilaamassa ulkona ja hakemassa intoa pallon muodossa, sisällä hallissa herra kun ei pallon perään lähtenyt ei millään. Lopuksi harjoiteltiin vielä pussiin menoa Nooran pitäessä toista päätä auki, ja menipä Hupsis sinne ihan itsekin minun pitäessä toista päätä! Taitolappalainen ♥
Varsin tyytyväinen olen, olihan se kuitenkin ensimmäinen kunnon treenikerta Hupsikselle ja vauhtia varmasti saadaan lisää kunhan varmuuttakin tulee enemmän. Olisipa jo kesä niin päästäisiin treenaamaan ulos!
Pakko vielä loppuun hehkuttaa, että viime tokotreeneissä minun lahnalappalaiseni yllätti ja teki seuruut TODELLA hienosti, kontakti ei pahemmin tippunut ja paikkakin pysyi kivasti. Olin treenien alussa ihan varma, että hauskuutetaan vain muita kun tuo ei seuraa, mutta toisin kävi. Kotitreeneissäkin se on noiden ohjattujen jälkeen seurannut nätisti, tosin omat kädet on edelleen väärässä paikassa ihan tarkoituksella. Tänään se myös teki ihkaensimmäisen 2 minuutin (vähintään) paikkamakuunsa hallilla, kun kasasimme esteitä eikä liikahtanutkaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)