Kesäkesä!

Sangen pitkäksi on taas päässyt päivitysväli karkaamaan ihan oman laiskuuden takia. Meidän elämässä ei ole mitään sen suurempia mullistuksia tapahtunut, ahkerasti ollaan agiliidelty pari kertaa viikossa ja tokoiltu silloin tällöin. Tokoa tosin pitäisi treenata paljon ahkerammin ja palkatta, sillä 12.7. (eli vain parin viikon päästä!) meillä on edessä molempien ihkaensimmäinen tokokoe Maaningalla. Sinne tosin mennään ihan vain kokemusta hakemaan, kun ohjaaja jossain mielenhäiriössä meni koiran sinne ilmoittamaan.. :'D

Agilityssä on tapahtunut huimaa kehitystä niin koirassa kuin ohjaajassakin, tosin Hupsis on noin miljoona kertaa pätevämpi kuin minä. Onneksi on oma personal trainer, joka piiskaa parempiin suorituksiin aina vapaavuoroillessa! Siirryttiin tosiaan heti alkeiskurssin jälkeen jatkoryhmään, joka treenaa sunnuntai-iltaisin. Ollaan menty jo useampia ratoja ja kovasti harjoiteltu yksittäisinä niin kontakteja kuin keppejäkin. Radoilla ollaan harjoiteltu ainakin valssia, takaaleikkausta ja välistävetoja, sekä putken "väärään päähän" menoa, joista jälkimmäisin oli Hupsalle sangen haastava tehtävä. Kontaktit ovat varsin hyvällä mallilla, kepit taas...hitaat kuin mitkä. Lisäksi fiksu lappalainen on edennyt keinun opettelussakin, seuraavaksi voisi alkaa siedättämään sitä paukahteluun oikein toden teolla. Maksirimojakin ollaan pariin otteeseen kokeiltu, ja yli mennään niistäkin!

Vaihteeksi Emmiltä viety, koska laiskana en jaksa itse piirtää!

Viime sunnuntaina tehtiin tuollaista välistävetorataa (esteelle 15 asti), joka sujuikin oikein mukavasti ja jota tehtiin myös keskiviikon vapaavuorolla. Hupsis ei vielä ihan hahmota "täällä"-käskyä radalla, ja palkkasinkin sitä välistävetokohdissa, jotta se oppisi tulemaan vetävään käteen kiinni. Vapaavuorolla välistävedot menivätkin huomattavasti sujuvammin! Muuten radassa ei ollut ongelmia, puomin kontakti oli mallikas ja vauhtiakin oli ihan kivasti. 

Juhannusviikolla käytiin pitkästä aikaa mejäilemässä Minttu+Meela-shelttien, Toivo-villakoiran, Bogi-cockerin ja Zin-pyrrin kanssa. Hupsa sai muutaman metrin mittaisen suoran jäljen, jonka se tällä kertaa varsin pätevästi jopa ajoi. Oma mokani tosin pilasi loppusuoran, kun herra sai ilmavainun avonaisesta Cesar-purkista, joka siis toimi kaatona. Tiedänpähän olla viisaampi seuraavalla kerralla! Olin kyllä ihan varma, että Hups toistaa syksyisen mejäfarssinsa ja pötkähtää makauksen päälle makaamaan, mutta onneksi kävi toisin ja mejäura saa jatkua :'D

Nyt pitäisi kaivaa tokomotivaatio jostain nurkasta ja treenata, agilityyn intoa kyllä löytyy vaikka muille jakaa. Ehkä me selvitään kunnialla.. 

Pentupentu!

Aamulla sain odottamattoman puhelun äidiltä, joka kyseli voitaisko me Lauran kanssa lähteä pennunhakureissulle näin extemporena. Iltapäivällä suunnattiinkin sitten kohti Kaavia, jossa pennut asustelivat. Paikan päällä pääsimmekin tutustumaan pentuihin heti kättelyssä, ne kun majailivat ulkotarhassa yhdessä emänsä ja vanhemman nartun kanssa. Myös pentueen isän kohtasimme, varsin äänekkäästi se meitä tervehtikin heti autosta noustessamme.

Äidillä oli edessä vaikea valinta, pentuja kun oli kuusi kappaletta eikä yhtään niistä ollut vielä varattu. Tosin äiti oli heti alun alkaen sitä mieltä, että vaalea pentu mukaan lähtee, kun tummat kuulemma muistuttivat liikaa Laku-vanhusta. Vaaleita pentuja oli kolme, kaksi narttua ja yksi uros. Toinen narttu oli todella ujo ja arasteli kovasti jo tarhasta käsin sekä vielä sylissäkin ollessa, toinen taas vaikutti varsin reippaalta tapaukselta. Olin ylipuhunut äitiä narttupentuun jo aiemmin, joten uros sivuutettiin aika nopeasti. 

Pennut laskettin pihalle irti, joten pääsimme seuraamaan niiden touhuiluja vapaanakin ollessa. Nyt arkakin pentu uskaltautui riehumaan hiukan, tosin kaukana ihmisistä. Päätös oli kuitenkin siinä vaiheessa jo tehty, ja äiti siirtyi sisälle kauppakirjan tekoon kun taas Laura jäi kuvailemaan pentusia ja minä ihastelemaan niitä sivusta. Yksi tummista uroksista oli kyllä minun ehdoton lempparini, se oli rohkea ja heti tulossa luokse kun laskeuduin alemmas. 

Pian päästiinkin kotimatkalle pikkuinen mukanamme. Matka meni nopsaan ja vaikkakin pentu itki suurimman osan matkasta, ei se kuitenkaan ihan raivona huutanut tai riehunut ja lopulta malttoi rauhoittua äidin syliin uinailemaan. Käytiin heittämässä kaksikko Rantakylään pienen mutkan kautta, sillä pentu sai Meelan pentupannan lainaan. Rantakylässä vastassa olikin melkoinen lauma innokkaita pennunodottajia ja pikkuraukka joutuikin varsinaiseen härdelliin heti sisälle päästyään. Reippaasti se kuitenkin kävi haistelemassa kaikki alkujännityksen laannuttua. Saagaksi ristitty lapsi (nimi oli ollut kuulemma käytössä jo "kasvattajalla", ja nopeasti se hyväksyttiin kotijoukoissakin) jäi kotiutumaan iloiseen joukkoon ja me Lauran kanssa suuntasimme takaisin Kuhisevalle.

Ja jottei ihan menisi pentulässyttämiseksi tämä, niin onhan taitava agilitykoirani Hupsis käynyt ahkerasti treenimässä! Enää kaksi kertaa jäljellä ja ollaan jo päästy ohjauskuvioihin, joissa koira kyllä osaa, mutta ohjaaja ei niinkään. :) Tai no, valssi sujuu mutta mikään muu ei!

Hupsa on ollut tosi pätevä, kaikki esteet menee tosi hyvin ja vauhtia sekä varmuutta on tullut paljon lisää. Tällä hetkellä suurin murheenkryyni taitaa olla kontaktit, jotka Hupsa on nyt päättänyt tehdä tosi huonosti parilla kerralla vaikka aikaisemmin ne menivät täydellisesti. Kepeille se sen sijaan on saanut vauhtia hienosti ja menee ne jo ohjureilla minun kiljuessa kannustavia huutoja vieressä :'D

Agin jatkoryhmä starttaakin 13.5. ja ehdottomasti mukana ollaan! Ekalle kerralle ei tosin päästä, koska ollaan leireilemässä, mutta eipä se mitään koska leirillä agiliidellään paljon. Enää kaksi viikkoa siihenkin, mihin tää aika oikein menee!

Liitely jatkuu!

Takana on jo kolmet agitreenit ja ai että kun Hupsis on vaan pätevä! Torstaina tehtiin pussia ja muuria ensimmäistä kertaa ja harjoiteltiin etenemistä hyppy-putki-hyppy-suoralla sekä kertailtiin keppejä. Kaikki esteet sujuivat tosi hienosti, pussi oli ainoa vähän epävarmempi eikä Hupsa uskaltanut vielä mennä täysin suljettuun pussiin. Muurin se loikkasi ilman mitään epäröintiä, mistä olin todella yllättynyt!


Tänään tehtiinkin sitten kontakteja, pussia, keppejä ja muuri-putki-hyppy-yhdistelmää. Me aloitettiin kontakteilta, aluksi mentiin puomin osaa ihan maan tasossa ja siitä siirryttiin A:han, joka oli osina pöydän päällä. Puomilla kävely oli Hupsiksesta ensin tosi kamalaa, se kun ei takapäätään oikein hahmota, niin kapealla alustalla kävely pelotti. Kivasti se kuitenkin muutaman toiston jälkeen meni, vaikka hihna saikin olla aika kireällä.
A sujuikin sitten kuin vettä vain, onhan tuo mennyt ihan kokonaistakin A:ta jo aikaisemmin. Hienosti osasi ottaa kontaktinkin namialustan avulla ja se jopa juoksi vauhdilla ylös! Hieno mies.


A:sta siirryttiin sitten puomille, joka oli myös laitettu osina pöydän päälle. Tämä olikin Hupsalle paljon haastavampi juttu, sillä kapea alusta oli hirmuisen kamala. Monta kertaa se yritti väistää tai hypätä alas, mutta onnistuneitakin toistoja saatiin ja Hupsa tietysti hirmuisen paljon kehuja. :>


Kepeissä ei minkäänlaista ongelmaa (paitsi minun ohjauksessa.......), Hupsis hakee kepeille jo monesta eri kulmasta, tosin vauhtia ei edelleenkään ole. Eiköhän sitäkin sieltä kuitenkin ilmesty, kunhan päästään kunnolla vauhtiin! Pussi sujui täydellisesti tänään, loppujen lopuksi herra sujahti sinne kuin vanha tekijä eikä edes arastellut, vaikka pussi oli kokonaan suljettu. Pitää yrittää opetella luottamaan sen taitoihin enemmän ja kiinnittämään tosi paljon huomiota ohjaukseen, koska minä hommaan jotain ihan ihmeellistä välillä :'D Hupsis haki pussiinkin jo eri kulmista eikä siinäkään ollut ongelmaa, ja mikä parasta: se jopa LAUKKASI sinne!


Myös muuri-putki-hyppy-"rata" meni tosi nätisti, Hupsis malttoi hienosti odottaa ja lähti vauhdilla esteille, ainoa ongelma oli taas minun ohjaus. Koira osaa, ohjaaja ei!


Näyttää vahvasti siltä, että agista tulee meidän pääasiallinen laji, Hupsis tykkää siitä selvästi enemmän kuin tokosta. Sunnuntain alkeiskurssikerta olikin sangen huvittava, kun hyppyä tehdessä Hupsa vaan istua napottaa sivulla ja katsoo minua ilmeellä "ai mitä pitikään tehdä?" vaikka olin toistanut hyppy-käskyä ties miten monta kertaa. Sivulletulossa herra myös päätti alkaa rapsuttamaan itseään kesken suorituksen :'D Luoksetulot onnistuivat tosi hienosti, eli ei koko tunti sentään mennyt nauramiseen.


Viime viikolla lenkkeiltiinkin ahkerasti shelttiseurassa, ja kuvasatoakin jopa on!

Joskus voi käydä näinkin!

MINUN!

Yllätys IIK!

Tänään oli siis ensimmäinen kerta agilityn alkeiskurssia, joten suunnattiin Hupsan kanssa nokat hyvissä ajoin kohti hallia. Hupsis ei oikein arvostanut, kun joutui ensimmäiseksi häkkiin esteiden kannon ajaksi!


Jakauduttiin pareiksi, Hupsa aloitti hypyillä. Tehtiin suoraa ensin ainoastaan yhdellä hypyllä ja kun herra hyppäsi varsin pätevästi (joskin hitaasti :'D ), lisättiin mukaan toinenkin hyppy. Kouluttaja-Veeraa piti aluksi vähän arastella, mutta kun Hups tajusi että siellähän on ruokaa, niin johan innostus kasvoi. Ohjaajasta ei sitten puhutakaan... Pätevästi tuo odottaa lupaa, ja yksi hyppy sujui jo melko vauhdilla mutta toiselle saikin sitten houkutella enemmän, vauhti kun meinasi hiipua kesken.


Hypyiltä siirryttiin putkeen, ja sinnehän Hups sujahti kuin vanha tekijä. Muutaman toiston jälkeen se uskalsi jo mennä vauhdilla sisään, mutta ulostulo oli vielä hiipimistä, vaikkei toisessa päässä ollut kuin namialusta. Toinen oli kuitenkin sen verran "liekeissä", että karkasikin jopa pari kertaa itse putkeen! 


Seuraavaksi vuorossa oli rengas, jota itse vähän aavistelin Hupsan pelkäävän. Herra taisi pelätä kuitenkin enemmän hihnan toisessa päässä olevaa kouluttajaa, joten tehtiinkin niin, että jätin Hupsan toiselle puolelle odottamaan ja kutsuin itse toiselta puolelta, jolloin pätevä lappalainen hyppäsi pienen mietintähetken jälkeen hienosti läpi renkaasta. Ai että olin ylpeä! Seuraavilla kerroilla ei ollut mitään ongelmaa, ja meinasipa herra varastaakin kerran.


Viimeisenä tehtiin keppejä verkoilla. Hupsis muisti kepit Napakalta ja hiipi hienosti namialustalle (kirjaimellisesti hiipi, naurettiinkin kouluttajan kanssa että sehän on vauhdikas). Tehtiin taas useampi toisto ja viimeisellä kerralla se otti jopa raviaskeleita! :'D Monta kertaa koira oli jo menossa kepeille kun ehdin aloittaa sanomaan "kepit", joten ei se ainakaan niitä pelkää.


Kaiken kaikkiaan tosi kiva aloituskerta ja Hupsis osasi yllättää positiivisesti olemalla noinkin reipas. Se tosin näytti koko ajan siltä, että sitä on hakattu tai muuta vastaavaa, pitäis vaan saada se innostumaan jostain ja yrittää itse kiljua mahdollisimman innostavasti :'D Tästä on hyvä jatkaa ja kovasti jo odotetaan torstain treenejä!

Harrastus-Hupsa

Meidän harrastaminen lähteekin nyt ihan kunnolla käyntiin (ainakin toivottavasti), sillä huomenna starttaa Noutajien toko-alkeet-kurssi ja tiistaina agilityn alkeiskurssi, jonne päästiin kuin päästiinkin mukaan! Saa nähdä mitä Hupsis on mieltä, kun on treenit neljänä päivänä viikossa :'D


Tokoiltu ollaan nyt sangen vähän, välillä jotain pientä itsenäisesti puuhailtu. Tiistaina oltiin Noutajien treeneissä viimeistä kertaa vähään aikaan, kun agility menee sen kanssa päällekkäin. Aiheena oli tällä kertaa liikkeestä jätöt ja aijaijai kun Hupsa oli taitava! Aluksi tehtiin ihan kontaktiharjoituksia ja siitä sitten siirryttiin tekemään erilaisia jättöjä. Liikkeestä istuminen oli Hupsikselle ihan uutta, kun ei sitä olla treenattu jo ihan siitä syystä, ettei mene sekaisin maahanmenon tai seisomisen kanssa, nuo kun ovat nyt ne tärkeimmät että päästäis joskus sinne aloon kisaamaan.


Minähän olin tietysti ihan paniikissa, kun ohjaaja käski meidät yksitellen muiden eteen tekemään omavalintaisen jätön. Olin ihan varma ettei Hupsis tee liikettä kunnolla, meidän valintana oli siis liikkeestä maahan. Hupsis kuitenkin yllätti taas kerran ja meni kuulemma heti käskyn kuultuaan maahan, tosin Hupsismaisen hitaasti.


Lopuksi tehtiin vielä paikkamakuuta niin, että yksi koirakko teki aina luoksetulon rivistä ja muut odottivat paikkiksessa. Hupsis oli rivin viimeisenä ja tosi hienosti pysyi paikallaan koko ajan! Palkkasin sitä harvakseltaan eikä tuo osoittanut minkäänlaista aikomusta nousemiseen. Luoksetulossa sitä alkoi kuitenkin tylsistyttää ja minun kävellessäni kauemmas herra päätti mennä takaisin maahan :D Itse luoksetulo oli kuitenkin bueno ja VAUHDIKAS!


Viime sunnuntaina meillä oli siis se kauan jännitetty agilityn hallittavuustesti. Aloitettiin luoksepäästävyydellä, jossa koiran ei tarvinnut olla perusasennossa, joten Hupsis rentona miehenä päätti vain maata maassa. Se valpastui kuitenkin heti, kun Veera tuli luokse, mutta ei kuitenkaan väistänyt vaan antoi rapsutella hienosti, vaikkakin epäluuloisen näköisenä.


Seuraavaksi tehtiin seuraamiset kiinni ja vapaana niin, että koirakot olivat isossa ympyrässä (tai no suorakaide se kyllä enemmänkin oli) ja yksitellen aloitettiin liike keskeltä, mentiin ympyrän ulkopuolelle ja kierrettiin siellä vähän matkaa ennen kuin palattiin takaisin keskelle. Hupsis seurasi irti paljon paremmin kuin kiinni, kuten yleensäkin sillä hihnaseuruuta ei olla hirveästi harjoiteltu. Vähän sitä sai olla kutsumassa ettei huomio herpaantunut, mutta muuten ei mitään ihmeitä.


Lopuksi tehtiin yhdistetty paikkamakuu 30 sek ja luoksetulo. Hupsis makasi nätisti paikoillaan koko ajan ja kerrankin tuijotti ainoastaan minua eikä pälyillyt ympäriinsä kuten yleensä. Luoksetulo on tosi vauhdikas ja sainkin olla herrasta ylpeä! Selvitettiin siis testi kirkkaasti läpi. :>


Huomenna aloitetaan aamu noutoharjoituksilla Noutajien noutokoulutuksessa ja iltapäivällä on sitten vuorossa tokokurssi, mahtaa olla lappalainen väsynyt illalla!

Tokotokotoko

Onpas taas päivittäminen jäänyt, tosin eipä meidän elämässä ole mitään ihmeellistä treenien osalta tapahtunutkaan: viime viikolla kun ei ollut Noutajien treenejä laisinkaan vuosikokouksen takia ja tällä viikolla treenit jäivät mökkireissun takia.


Torstaina oli kuitenkin ohjattu toko Poksin hallilla. Ihan mielenkiinnosta käytiin katsomassa minkälaista siellä oli ja suht kivaltahan tuo vaikutti, tehtiin tosin Hupsalle vielä vähän turhan haastavia juttuja, sillä käännöksiä ei olla pahemmin treenailtu. Alkuun otettiin luoksepäästävyys, ja Hupsis pysyi hienosti vieressä, vaikkakin nousi seisomaan ohjaajan tullessa tervehtimään. Ei kuitenkaan väistänyt ollenkaan, mikä on todella positiivista!


Paikallaan käännökset meni ihan ookoo, Hupsis vaan tahtoo jätättää aika lailla. Liikeestä käännöksiä ei edes tehty montaa, sillä niitä ei olla harjoiteltu paljon yhtään Hupsan seuraamisongelman takia. Teinkin lähinnä suoria seuraamispätkiä ja ihan kivasti Hups teki aina välillä. Itsenäisen treenin aikana tein lähinnä paikkamakuuta, ja Hupsis pysyi hienosti paikallaan, vaikka halli jo itsessään oli tokoilua ajatellen uusi ympäristö ja lisäksi siellä oli vielä kymmenkunta muuta koiraa. Taitava!


Itsenäisen treenin jälkeen tehtiin hyppyä kolmella eri esteellä: kahdella treenattiin namialustalla itsenäisesti ja kolmannella harjoiteltiin kääntymistä ohjaajan valvovan silmän alla. Hupsis ei oikein ymmärtänyt namialustan tarkoitusta, ja jouduinkin käyttämään käsimerkkiä suht paljon, mutta kääntymisharjoitukset sujuivat todella hyvin! Saisipa itselle oman hypyn, niin voisi treenata tuota enemmän. Onneksi tiistain tokotreeneissä aiheena on hyppy, saadaan toivottavasti tehotreeniä.


Jännityksellä odotellaan nyt agilityn hallittavuustestiä, joka on 25.3., toivotaan että päästään alkeiskurssille ja saataisiin agiharrastuskin hyvään alkuun! :>

Lentävä lihapulla

Tänään oli Hupsiksen suuri päivä, olimme nimittäin varanneet porukalla Napakan hallin agilityä varten. Kun Meela ja Minttu päättivätkin hankkia vatsapöpön jostakin, oli meidän seuranamme treenaamassa ainoastaan Noora kera Pinnan. 

ups onpas se pieni... :'D

Noora oli keksinyt päämme menoksi varsin mukavan radanpätkän. "Työ voitte tehdä Hupsan kanssa sitä rataa mitä me tehtiin Pinnan kanssa joskus silloin, kun se oli jotain 10 viikkoa." :'DD Rata koostui kahdesta putkesta ja kolmesta hypystä, eli sangen helppoa hommaa näin ensikertalaisille. 
Aluksi piti muistutella Hupsalle esteitä ihan yksitellen, tehtiin muutama toisto A-esteellä kivoin tuloksin (namialustan kanssa kontaktitkin menivät melko hyvin heti alusta alkaen) ja Pinnan avulla saatiin Hupsa menemään putkeenkin. Kun herra tajusi, ettei se putki sitä syö, kipaisi se sinne ihan itse vaikkei vauhtia ollutkaan juuri nimeksikään.


Rataa tehtiin Hupsan kanssa aluksi pätkissä ja lopulta kokonaan, Noora taisi sillä välin juoksennella jossain ulkona tuulettamassa päätään! Eihän tuolta vielä vauhtia löydy lainkaan, kun hallia piti arastella ja esteetkin vähän arveluttivat, mutta hienosti teki kaikesta huolimatta. Tuli vaan huomattua, että itse pitää muistaa pitää hermot kurissa (ja treenikavereiden kans :'D ), koska Hupsis muuttuu heti ihan lapaseksi kun ääntä pikkuisenkin korottaa. Onpahan ainakin haastetta treenaamisessa, ihan kuin sitä ei olis jo tarpeeksi muutenkin :')


Nooran treenatessa Pinnan kanssa tehtiin me Hupsiksen kanssa lisää A-treeniä, vähän kepittelyä verkkojen kanssa ja ihan vaan putkeen menoa. Välillä käytiin huilaamassa ulkona ja hakemassa intoa pallon muodossa, sisällä hallissa herra kun ei pallon perään lähtenyt ei millään. Lopuksi harjoiteltiin vielä pussiin menoa Nooran pitäessä toista päätä auki, ja menipä Hupsis sinne ihan itsekin minun pitäessä toista päätä! Taitolappalainen ♥ 


Varsin tyytyväinen olen, olihan se kuitenkin ensimmäinen kunnon treenikerta Hupsikselle ja vauhtia varmasti saadaan lisää kunhan varmuuttakin tulee enemmän. Olisipa jo kesä niin päästäisiin treenaamaan ulos!


Pakko vielä loppuun hehkuttaa, että viime tokotreeneissä minun lahnalappalaiseni yllätti ja teki seuruut TODELLA hienosti, kontakti ei pahemmin tippunut ja paikkakin pysyi kivasti. Olin treenien alussa ihan varma, että hauskuutetaan vain muita kun tuo ei seuraa, mutta toisin kävi. Kotitreeneissäkin se on noiden ohjattujen jälkeen seurannut nätisti, tosin omat kädet on edelleen väärässä paikassa ihan tarkoituksella. Tänään se myös teki ihkaensimmäisen 2 minuutin (vähintään) paikkamakuunsa hallilla, kun kasasimme esteitä eikä liikahtanutkaan!

Kohta on joulu!

Hups on treenannut tällä viikolla sangen ahkeasti: maanantaina tokoiltiin, tiistaina harjoiteltiin kepittelyä ja tokoiltiin lopuksi ja eilen muistuteltiin vielä kepittelyä mieleen. Tein "kepit" itse tökkimällä muutaman kepin lumihankeen tuossa lähimetsässä olevalle kentälle ja aijaijai miten taitava Hupsis oli! Otettiin myös kepit-hyppy ja hyppy-kepit sarjaa, enkä voi olla kuin tyytyväinen! Nyt kun vielä päästäisiin sinne agialkeisiin, kun vihdoin ja viimein sain aikaiseksi liittyä Poksiin.

Myös toko sujuu aina vain paremmin. Jäävät liikkeet alkaa mennä jo todella hyvin, varsinkin liikkeestä maahan. Liikkeestä seisomisessa on vielä hieman treenaamista, kun Hups ei ole ihan sisäistänyt pysähtymiskäskyä :'D Seuraaminen on parantunut huimasti, samoin luoksetulo (tosin nyt lumihanki häiritsee, Hupsis kun saattaa yhtäkkiä päättää heittäytyä kieriskelemään hangessa kesken luoksetulon :'D ). Paikkamakuuta pitäisi päästä harjoittelemaan häiriössä ja sitä hyppyä olisi kohta pakko päästä treenaamaan! Puunrunkojen yli ollaan harjoiteltu tokohyppyä ja aika hyvin se sujuu välillä, mutta se oikeanlainen este olis kiva saada. 

Huomenna mennään Rantakylään joulunviettoon! Nyt superväsynyt Hupsaisa nukkuu vaan kerällä nurkassa; se oli ensin töissä mukana ja sitten käveltiin vielä Rantakylästä keskustaan bussia odotellessa. Kuorsaus vaan kuuluu!

Agility-Hupsis!

Yllätys sinänsä, että päivittäminen on TAAS jäänyt. Muutaman viime viikon aikana onkin ehtinyt tapahtua ties mitä, mm. Voittaja-viikonloppu! Voittajasta mukaan tarttui ohjatun noudon kapula, jolla meinasin aloittaa noudon treenaamisen, nahkapanta ja -hihna herralle sekä mukava määrä ilmaisia ruokanäytteitä. Ja tietenkin oli parasta viettää laatuaikaa laatuseurassa!


29.11. oli tokotreenit pienen tauon jälkeen, sillä edellisellä viikolla oli Noutajien syyskokous, eikä näin ollen treenejä laisinkaan. Aiheena oli luoksetulo ja kivoja harjoituksia tehtiinkin, Hupsiskaan ei pahemmin laiskotellut kuten yleensä. Varsinkin viimeinen tehtävä oli hyvä, siinä ohjaaja otti koiran ja lähti sen kanssa toiseen suuntaan ja tarkoitus oli kutsua koiraa luokse silloin, kun se ei katso omistajaa. Hupsis otti jopa kontaktia ohjaajaamme ja tuli todella  vauhdikkaasti luokse, kun sitä kutsuin! Muuten tehtiin ihan perus kontaktiharjoituksia, hieman paikkamakuuta (jossa Hupsis toimi yllättävän hyvin, ottaen huomioon ettei sen kanssa ole treenattu häiriössä juuri lainkaan) ja luoksetuloa erilaisin harjoituksin.


Itsenäisyyspäivän treenien aiheena oli häiriö erilaisissa tilanteissa ja Hupsis saikin lisähäiriötä Meelasta, joka tuli meidän ryhmäämme, sillä koiria oli paikalla niin vähän. Tehtiin aika paljon toistoja kaikissa harjoituksissa, mutta hienosti Hups jaksoi keskittyä. Leluhäiriö oli meille tosin aika turhaa, koska Hupsista eivät lelut muutenkaan kiinnosta. Pujottelimme paljon ja samalla olikin hyvä harjoitella seuruuta, joka kuulemma onnistuu jo hienosti, jos minä saan vielä käteni alas :'D Lopuksi tehtiin vielä hieman paikkamakuuta ja ai että kun karvakasa oli pätevä! ♥


Tänään olikin sitten jännityksen päivä, sillä Hupsis pääsi ensimmäistä kertaa testaamaan agilityä  Koirakoulu Napakan agilitypäivään. Omat odotukseni eivät olleet kovin korkealla, Hupsis kun on tunnettu siitä, että uudet asiat ovat aivan kamalia. Me olimme vuorossa ensimmäisinä ja aloitimme putkesta. Aluksi Hupsis oli sitä mieltä, ettei putkeen missään nimessä voinut mennä ja minkäänlainen houkuttelu ei meinannut auttaa. Lopulta herra kuitenkin tajusi, ettei se kamala hökötys mitään tee ja sujahti nätisti minun luokseni. Muutama toisto tätä ja siirryttiin harjoittelemaan keppejä itsenäisesti. Kepit Hupsis teki kuin vanha tekijä, mitä nyt tyypillisellä Hupsisvauhdilla (eli siis H-I-T-A-A-S-T-I) eikä meinannut kertaakaan juosta verkkoihin! Myös ilman verkkoja olleet kepit se meni suht hienosti jo ensimmäisillä yrityksillä ja namialustan idean se tajusi myös heti, vaikkei sitä olla aikaisemmin käytettykään. Taitava ♥
Seuraavana vuorossa oli A-este, joka taas alussa pelotti kamalasti. Pian Hupsis kuitenkin tajusi, että ylös voi ihan hyvin kiivetä ja parin toiston jälkeen se kipitteli ylös jo varsin vauhdikkaasti. Alastulossa olisi kuulemma saanut vähän hidastaakin jo :'D 
Puomia emme edes kokeilleet kuin hieman, niin että saimme Hupsiksen kontaktialueelle ongelmitta. Otin kuitenkin ihan tunnin lopussa puomin itsenäisesti niin, että Hupsis meni sen päästä päähän ja alkukangertelun jälkeen se jopa uskalsi kävellä ylhäälläkin. Pelottava se kuitenkin selvästi oli, mutta pääasia että saimme onnistuneen suorituksen loppuun. 
Hyppyjä tein karvaisan kanssa itsenäisesti ja koska olemme lenkeillä harjoitelleet hyppy-käskyä erinäisten asioiden, kuten puunrunkojen, kanssa niin Hupsis suoriutui esteestä mainiosti. Uskaltauduin jopa jättämään sen irti esteen eteen ja siitä ohjaamaan ylitse, ja hieno lappalainen paineli yli kuin vanha tekijä.
Ihan tunnin loppuun teimme vielä hyppy-putki-sarjan, tosin ilman rimaa. Minähän olin ihan varma, että koira vetää suoraan putken ohitse, mutta EI! Suoraan putkeen se paineli ja sai miljoona kehua perään. Voin vaan sanoa, että olen supertyytyväinen herran esitykseen! Tästä onkin hyvä suunnata alkeiskurssille, kunhan sellainen seuraavan kerran järjestetään. :)


Nyt täältä löytyy yksi kappale erittäin väsynyttä lapinkoiraa ja onnellinen omistaja!