FAIL.

Käytiinpä eilen Lauran ja Emmin kanssa tekemässä koiruuksille verijäljet Jaamankankaan metsikköön, ja tänään vuorossa olikin sitten niiden ajaminen. Hupsis odotteli kauniisti (muutaman haukahduksen kera) omaa vuoroaan, josta ei ehkä sitten kannattaisikaan puhua sen enempää. Oli nimittäin sen verran hupaisaa herran "jäljestäminen", vaikka odotukset olivatkin korkealla! Hupsis oli sitä mieltä, että alkumakaus on mainio paikka ottaa päivälepoa ja taitavasti meni maahan noin miljoona kertaa, vaikka kuinka sitä yritin houkutella haistelemaan. Pari kertaa se jopa haisteli makausta, mutta siihen se sitten jäikin, elettäkään ei herra tehnyt lähteäkseen jälkeä seuraamaan... Tais kaatua meidän mejä-harrastaminen tähän! :'D Tai sitten pitää tehdä toiselle vaan lihapullajälkiä, jos se tajuaa niiden idean paremmin. Onneksi kuitenkin muuten oli sangen hupaisa reissu ja hienoja kuviakin tuli Hupsiksesta otettua.

Viime tiistaina (4.10.) olikin taas tokotreenailujen aika, tosin ainoastaan leikkikerran muodossa. Olisin kyllä voinut jättää sen kerran ihan hyvin välistä, Hupsista kun eivät lelut kiinnostaneet pätkän vertaa ja lelulla palkkaamisharjoituksissa saamamme pinkki vinkuva possu oli ainoastaan kamalan pelottava. Ensi kerran jälkeen meinasin siirtyä seuraavaan ryhmään ja hieman haastavampiin tehtäviin, kun Hups kuitenkin toimii jo suht hyvin.
Torstaina (kai se oli torstai!) sain yhtäkkisen tokotreenausinnostuksen ja lähdin läheiselle kentälle, kaatosateessa, treenailemaan. Hupsis oli aivan mahtava ja mentiinkin melkein kaikki alokasluokan liikkeet läpi suht hienolla menestyksellä! Jopa seuruu oli yllättävän taidokasta ja luoksetulo oli Hupsikselta maailman nopeinta. Taitokoira ♥ Taidetaan sittenkin päästä ainakin mölleilemään ennen ensi kesää, jos jatkossakin koira on samanlainen.

Nyt lähdemmekin aktiivisina iltalenkille kera Ruka-lapparin ja omistajansa, pääsee Hupsis tutustumaan omanrotuiseen neitoon välillä :D

Kiitos tästä Annastiina!

Koska Nasti näköjään muisti meitä tällä tunnustushommalla, niin tehdäänpäs se sitten! 

1. Hupsis on siis miun ensimmäinen ikioma koira ja vaikka välillä oonkin miettinyt, että miksi oi miksi otin aikuisen kodinvaihtajan, niin toisaalta parempaa koiraa ei olekaan ♥

2. Ärr nää on ihan sikavaikeita keksiä! No mutta, Hupsis on kehittynyt superpaljon toukokuusta ja kyllä siitä vielä tokokoira leivotaan!

3. Hirveesti houkuttelisi kokeilla agiliitelyä tuon karvakasan kanssa, mut veikkaanpa et Hupsis ei arvostaisi asiaa yhtä paljon. Ehkä sit seuraavan kanssa........

4. Pentukuume on kova edelleen, koska en Hupsin kanssa pentuaikaa päässyt kokemaan. Toivottavasti tässä taloudessa asustaa vielä joskus poro-, kelpie- tai shelttiNARTTU tai mistäs sitä tietää vaikka joku uusi unelmarotu ilmestyy.

5. Minusta tuntuu, et Hupsis on oikea onnettomuus-/ongelmamagneetti, koska pelkästään parin viime kuukauden aikana on tapahtunut niin paljon kaikenlaista vähemmän mukavaa.

6. Ihmiset varmaan luulisivat minua täysin sekopääksi, jos kuulisivat miten paljon keskustelen Hupsiksen kanssa päivän aikana. Mut minkäs teet, kun asut yksin!

7. Hupsis on omalla tavallaan niin paras, koska se ei kerää energiaa pahemmin itseensä vaikka muutamana päivänä lenkit jäisivätkin suht lyhyiksi.

8. Kasa on alkanut käyttämään ääntään välillä vähän turhankin paljon. Jopa ovikellolle pitää välillä haukahtaa!

9. Haluaisin (ja onneksi tällä hetkellä se on jäänyt vaan haluamisasteelle) ostella Hupsikselle kaikkea superkivaa, kuten esim. Hurtta Lifeguard-valjaat!

10. Olipas nämä tylsiä, mutta olen kamalan huono keksimään mitään. No mutta, olishan se kiva jos joku päivä tuosta tulisi vielä FI MVA!

Tunnustuksen saaneen pitää;

1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

PS. En jaksa haastaa ketään...... :D

Tokoa tokoa.

Tiistaina oli taas vaihteeksi tokoilua Noutajien merkeissä, aiheena tällä kertaa ohitukset ja kohtaamiset. Aihe oli meille hyvinkin ajankohtainen ja hyödyllinen, sillä Rocky-episodin jälkeen Hupsis on alkanut haukkumaan vastaantuleville koirille, joskaan ei mitenkään vihaiseen tyyliin. Kovasti olemme kuitenkin treenanneet ohituksia lenkeillä ollessa, ettei karvakasa opi siihen, että kaikille saa haukkua. 
Treeneissä herra kuitenkin oli oma hiljainen itsensä, ja ääntäkään ei päästänyt vaikka meidän parina oli välillä vähän turhankin innokas labradori. Hienosti Hups teki kaikki annetut tehtävät, kontakti nyt oli mitä oli, mutta kehitystä on hieman jopa havaittavissa. Ohitusharjoituksissa koiraa eivät muut oikeastaan liiemmin kiinnostaneet. Loppukevennyksenä harjoittelimme peukalon koskettamista ja ihmeen nopeasti Hupsis oppi tempun, taitava! Toisen tunnin harjoittelimme vaihtelevasti perusasentoa samalla kun odottelimme Lauran&Mintun treenien loppumista, mutta herran keskittyminen ei oikein enää jaksanut riittää ja Mintun perään pitikin itkeä vähäsen. 


Tänään olimme Petsie-porukalla treenailemassa (ja lääppimässä pentua!) lähikentällä, tosin Hupsiksen treenit jäivät vähäisiksi herran oman vammaisuuden takia, keskittymiskyky oli nollassa ja eipä omistajakaan oikein jaksanut panostaa. Ennen muiden tuloa otin pari paikkamakuuharjoitusta ja ne menivät oikein mallikkaasti, mutta lähinnä harjoittelimme hiljaa olemista, kun Hupsis riehaantui vähän turhan paljon isosta koiramäärästä. Lopuksi karvakasa sai vielä irroitella Brandyn kanssa rannalla, ja pojat painivatkin oikein kunnolla. Onpahan ainakin väsynyt koira!

Pitkästä aikaa!

Onpas taas päivittäminen jäänyt, vaikka ei meidän elämässä nyt niiiiin paljon olekaan tapahtunut näiden parin viikon aikana. Lähinnä ollaan lenkkeilty shelttiduon kera ja tottakai käyty toko-treeneissä. 
13.9. treenattiin luoksetuloa, jossa Hupsis pääsikin hauskuuttamaan muita ryhmässämme olleita hitaudellaan, hienosti herra tuli kyllä suoraan luokse, mutta vauhtia ei tosiaan ollut nimeksikään. Kokeiltiin sitten uutta tekniikkaa ja menin itse nurkan taakse piiloon, jolloin koira juoksikin salamana luokse. 
Tällä viikolla ohjelmassa olikin peruskäskyjä, hienosti Hupsis teki annetut tehtävät vaikkakin maahanmeno märälle asvaltille ei karvakasaa oikein houkutellut. Lisäksi piti tietysti vahtia Meelaa, joka oli penturyhmässä pihan toisella puolella :D Tyytyväinen kuitenkin olen edistymiseen, erityisesti Hupsis on kunnostautunut rohkeudessa ja se uskaltaakin jo mennä suht reippaasti uusien ihmisten luokse! Kotitreeneissä se on yllättänyt muutaman kerran ja tullut hienosti sivulle ja melkein suoraan perusasentoon. Ehkä meidät voi bongata ensi kesänä jopa mölleistä jos edistytään tätä tahtia.


Ai niin, ja kävimmehän me mätsäreissäkin pyörähtämässä 11.9., tuloksena yllätysyllätys SIN. ei sij. Hupsista ei kiinnostanut homma lainkaan, tosin positiivista oli se, että häntä pysyi ensimmäisen kierroksen ajan ylhäällä! 

Tänään!

Koska minulla on erittäin tylsää, ilostutan teitä muutamalla kuvalla kahdesta idiootista. Toimikoot nämä kuvat samalla myös hyvästeinä Rockylle, koska illalla se suuntaa omaan kotiinsa, vihdoin! :'D

Tokoilua ja muuta kivaa!

Eilen iltapäivällä lähdimme extemporena Lauran ja shelttien kanssa lenkkeilemään Lykynlammelle, jossa kiersimmekin 8,5 kilometrin lenkin. Hupsis oli aivan onnessaan Mintun ja Meelan seurasta ja omistajallakin oli kivaa, joten onnistunut reissu oli tuloksena.

Tänään olikin sitten vuorossa meidän ensimmäiset "tokotreenit" Noutajakoirayhdistyksen järjestämänä. Olimme perillä hyvissä ajoin, koska lähdimme jo aiemmin Rantakylään ja kävimme moikkaamassa äitiä ja muita, ja suuntasimme sieltä Salpakadulle. Hupsis ei ollut edes ainoa lapinkoira, vaan paikalla oli myös Pyry omistajineen ja vieläpä samassa ryhmässä meidän kanssamme! Tänään ohjelmassa oli kontaktiharjoituksia ja mukanakulkemista, Hupsis teki harjoitukset ihmeen hienosti ottaen huomioon ihmisten määrän. Hieman sitä selvästikin ahdisti, mutta reipas oli kuitenkin! Saimme myös ohjaajalta hyviä vinkkejä kotona harjoitteluun, eli eikun treenaamaan vaan!

Treeneistä kävelimmekin sitten kotiin, tulipahan samalla tehtyä päivän lenkki! Olin jo valmistautunut siihen, että koko kämppä on hävityksen vallassa, sillä meillä on tämän viikon hoidossa bordercollieuros Rocky, joka on osoittanut olevansa äärimmäisen rasittava (ja hyperaktiivinen). Eilen Lykynlampi-retken aikana Rocky oli mm. syönyt roskapussin ja levittänyt sen sisällön ympäri keittiötä. Tänään sain kuitenkin olla herrasta ylpeä, sillä mitään ei ollut tapahtunut! Hupsiskin on iloinen saadessaan leikkikaverin, vaikkakin Rockyn yli-innokkuus sitä välillä ahdistaakin.

Ensi viikkoa odotellessa, toivottavasti Hupsis on yhtä taitava silloinkin! Ja loppuun vielä Lykynlampi-kuvia, Lauralle kiitos ja kumarrus kaikista!

Happyhappy.

Vihdoinkin meidän treenaus pääsee kunnolla alkuun, ensi tiistaina alkaa P-K:n Noutajien järjestämä tokon alkeisryhmä, johon mennään karvaisen kasan kanssa! Turisteilusta tiistain möllitokossa tuli kamala tokoinnostus, toivotaan vaan että myös toinen (se tärkeämpi) osapuoli innostuisi treeneissä. :'D

Lauantaina Hupsis saa viikoksi kaverin, sillä meille tulee hoitoon 4v. bordercollieuros Rocky. Saas nähdä mitä yhteiselosta tulee, Rocky kun vaikutti aavistuksen innokkaalta bordercolliemaiseen tyyliin.